CLICK HERE FOR BLOGGER TEMPLATES AND MYSPACE LAYOUTS »

sunnuntai 6. joulukuuta 2009

Aina ei naurata

Tässä blogissa on ollut hiljaista viime aikoina. Syynä on se, että olen tehnyt töitä kuin pieni elukka viikon ajan. Toista blogiani olen kuitenkin pitänyt sitkeästi elossa kiireenkin keskellä. Olen halunnut jättää edes jotakin elonmerkkejä blogikamuille.

Nyt iso urakka työpaikallani on ohi ja alan pääsemään normaaliin päivärytmiin. Huh helpotus! Viikon stressaavan ja likaisen urakan aikana sain kasvoni taas hirvittävään kuntoon. Herkät silmänympärykseni ovat olleet järkyttävässä kunnossa!!! Aamuisin olen tirauttanut itkut katsellessani peiliin. Kirkkaanpunaiset renkaat ja hilseilevä iho eivät ole mieltä ylentäneet. Lääkärin suosittelema voide on ollut kovassa käytössä, mutta siitä ei ole ollut paljonkaan apua. Kutina ja kirvely ovat olleet aivan helvetillisiä!!!

Meikkejä sillä naamataululla myydessä on tullut useammankin kerran mieleen se, että paras mahdollinen työpaita olisi ollut tämä:



Tänään yritän viritellä itseäni pikkuhiljaa joulutunnelmaan. Joulutunnelmani on nimittäin täysin kateissa. Paitsi että se tunnelma on kateissa niin sen lisäksi olen tuntenut myös suurta surua ajatellessani joulun lähestymistä. Pahin masennus iski viime viikolla, kun yritin kirjoittaa joulukortteja. Katselin kortteja pitkään kynä kädessä ja aloin lopulta itkemään. Se fiilis tuli ihan puskista.
Sinä iltana televisiosta tulvivat joulumainokset olivat minulle myös liikaa. Ne veivät mielialaani yhä alemmas ja alemmas. Sen päivän jälkeen en käynyt viikkoon kaupungilla, koska tiesin ettei oloni ainakaan paranisi siellä joulumusiikin keskellä.

Eilen uskaltauduin vihdoinkin keskustaan pienelle shoppailukierrokselle. Ensin ostin työpaikalleni menevät tavarat ja sitten päätin hieman hemmotella itseäni. Ostin mm. hajuveden.



Tuoksu on aivan erilainen kuin minulla yleensä on. Tykkään siitä, mutta en ole aivan vakuuttunut onko se kuitenkaan nappivalinta. No, totuttelen pari päivää tuoksuun ja sitten tiedän olemmeko sinut. Tuohon pulloon ja litkun väriin en tule ihastumaan varmasti koskaan, mutta sillä ei ole mitään väliä. Tuoksu on minulle tärkein.

Mitähän tässä vielä valittaisi, kun nyt näin hyvään vauhtiin pääsin. =D
No, eiköhän tässä ollut jo ihan riittävästi nurinaa yhdelle kertaa. Tai no jos vielä sen kertoisin, että stereot on rikki, rakkain tonttuni hukassa, puhelinlasku iso, työpaikalla kylmä, hiukset omituisesti leikattu, viherkasvit kuolemaisillaan ja yksi seurusteluyritys meni ihan perseelleen.

Huh, kylläpäs helpotti! =D

7 kommenttia:

tia kirjoitti...

Mahtava paita teksteineen, jos olis oma yrityksesi missä olet töissä voisit sen laittaakin päällesi, mutta ....
Joulunaika on monelle vaikeaa aikaa, olen yksinäisille ystävilleni viestittänyt että minulle saa soittaa jouluna ja kirjoitella jos siltä tuntuu.
Mielenkiintoisen pullon olet ostanut, harmi kun ei ole tuoksukonetta ;-)

Jos auttaa murmutukset niin antaa tulla vaan tänne mahtuu.
Minulla hiukan kiireitä noiden korttien teossa saa nähdä mitenkä omien kanssa käy, hyvin varmaan näin ajattelen.

marjukka kirjoitti...

Murheet helpottaa, kun saa ne "kakistettua" ulos! Minä aion viritellä joulutunnelmaa vasta jouluviikolla, aikaisemmin ei taida oikein löytyä aikaa.
Voisipa hypätä suoraan jouluaattoiltaan!
Surullista vaan, kun jouluaatto on monelle aika yksinäinen.

Papu kirjoitti...

Heipä hei! Halaus! Ei ole täälläkään ollut joulumieli kovin korkealla. Jospa se sieltä pikkuisen kuitenkin meille molemmille löytyisi.
Ruusupostauksia mie ihmettelinkin, että mitäs kaikkee sitä onkaan tapahtunut, harmi että ei onnistuneella lopputuloksella. Toivotaan, että jossain on se onnellinen lopputuloskin viel jos siltä tuntuu. Lämmintä joulunaikaa, vaikkei joulumieltä niin olisikaan.

Tinka kirjoitti...

No, voi.. :(
Mutta kuten varmasti huomasit, ääneen mutina ja purku auttaa ainakin vähän.

Ja huomasitko, miten ajattelin sinua viime viikolla :D Näin haahuillessani semmosen punaisen laukun (tai niitä oli monta ja toisenlaisiaki), mikä sulla oli kuvassa lattialla tässä taannoin :D Heti tunnistin.

Ai, et vai! No, ihan varmasti tulit mieleen ;D

Anu kirjoitti...

Tia - Uskon, että pomoni hyväksyisi tuon työpaidaksi. Rento tyyppi ja tykkää kaikesta huumorista.
Täytyykin pistää korvan taakse tuo, että sinulle saa kirjoitella joulun aikaan mikäli tulee oikein kurja olo. ;)


Marjukka - Minä vietän tämän jouluaaton yksin - kuten monta edellistäkin. Viime vuonna aattoni oli todella kiva. Tein palapeliä, join glögiä, kuuntelin joululauluja ja nautin rauhasta. Toivottavasti tästä aatosta tulee samanlainen. Ai niin, palapeli on otamatta!

Papu - Joulumieleni on noussut kohisten. Uskon, että se tulee säilymään ihan jouluun asti.
Miesrintamalla sattui ja tapahtui yllättäen. Kolme tapaamista ja halusin jättää homman siihen. Kaveri ei hyväksy päätöstäni. Pommitus jatkuu edelleen. Olen aikeissa vaihtaa puhelinnumeroni. Ellei sekään auta niin sitten otan muut konstit käyttöön.

Tinka - Ahaaaa... Ettet vaan käynyt postissa ja nähnyt saman sarjan enkelikassejakin..?! Kiva, kun muistit minua reissullasi. =)
Minä taas ajattelen sinua, kun näen jossakin huonolla suomella kirjoitettuja mainoksia. =D

Abana kirjoitti...

Et sinä usein "valita", joten siitä vaan. Surullista vaan, että sinulla on ollut noin ankeaa. Liika työnteko vetää äkkiä purut ihmisestä, ja tämä pimeys.

Onko sinulla kännykässä sellaista profilointimahdollisuutta, että voit mykistää ei-toivottujen soittelijoiden pärinäyritykset? Mun vanhassa Nokiassa on "oma profiili"-kohta, jolla onnistuu. Tosi kätevä juttu!

Anu kirjoitti...

Abana - Stressaantuneena ja väsyneenä pienetkin murheet tuntuvat jättimäisiltä. Silloin negatiivisuus puskee pintaan jopa minulla.

Olen vaihtamassa juuri liittymää toiseen ja vaihdan siinä samalla numeronkin. Kaveri tosin löytää minut työpaikalta tai kotoa mikäli haluaa.
Hän vaatii minulta selitystä siitä miksi en halua tavata enää. Olen sanonut etten tunne mitään intoa, halua, vetoa - en mitään sellaista kutkuttavaa kaipuuta silloin, kun odotan tapaamista. Olen sanonut, että hän on ihan kiva kaveri mutten vaan tunne mitään häntä kohtaan. Eikö tuon pitäisi olla riittävä selitys..?!?
Olen asian nätisti ja kohteliaasti. Olen sanonut asian myös rumasti huutamalla. Ei, ei mene jakeluun....

Kävijöitä 4.3.2010 alkaen