CLICK HERE FOR BLOGGER TEMPLATES AND MYSPACE LAYOUTS »

sunnuntai 31. toukokuuta 2009

Hellepäivä illassa

Auringonlaskun aikaankin mittari näytti 24 astetta. Hurjaa!



Selvisin käsittämättömän hyvin tästä päivästä. Voin jopa sanoa nauttineeni helteestä. Maailmankirjat ovat kyllä aivan sekaisin! Puolenpäivän aikaan kävin pyöräilemässä tunnin lenkin. Seuraavan kuvan otin siksi, että tykkään tuosta kevyenliikenteen sillasta, joka on osa Jyväsjärven rantaraittia.



Kuvassa on oikeastaan vain puolet sillasta. Rannalta ajelin Lounaispuiston kioskille. Pitkään mietiskelin ostanko kahvin ja letun vaiko hampurilaisen. Hampurilaisen puolelle käännyin. Majoneesivaihtoehtoja on kolme ja pyysin niistä tomaatin. Kuinka ollakaan niin myyjältä lipsahtikin pippurinen. Tajusin sen vasta, kun olin haukannut hampurilaista. Mainitsin siitä myyjälle ja hän aikoi tehdä uuden, mutta sanoin syöväni sen vaikken niin hirmuisesti rakastakaan mausteita. Siinä se sitten oli - helle ja mausteet yhdessä. Vaan valuiko hiki päästäni..? Kyllä, mutta ei kovinkaan paljon. Ihmettelen suuresti!

Matkani jatkui Köyhälammelle. Sen rannalla käyn aina silloin tällöin istuskelemassa ja syöttelemässä sorsiakin. Odotan jo innolla poikasten saapumista. Pianhan on se aika käsillä..



Siihen päättyi minun retkeni ja tulin kotiin. Välillä olen käynyt ottamassa hiet pintaan parvekkella eli siis yrittänyt ottaa aurinkoa. Enimmäkseen olen kuitenkin hiippaillut sisällä vähissä vaatteissa ja lueskellut.

Vaan nyt on aika painaa pää tyynyyn sillä huomenna on aikainen herätys.

Hyvää ötyä!
(Muistaako kukaan mistä tuo sanonta on?)

perjantai 29. toukokuuta 2009

Täydellinen sää!

Nyt meikäläinen ei narise säästä. =)

Tänä aamuna nautin suunnattomasti saadessani polkea töihin raittiissa säässä. Työpaikallani oli kuuma, mutta koska työni ei ole fyysistä rehkimistä niin selvisin ihan kunnialla. Oven pidin tosin auki koko päivän.

Viiden jälkeen työpäiväni päätyttyä totesin, että oli aivan täydellinen pyöräilysää. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, tuuli mukavasti ja lämmintä oli arviolta 20 astetta. Päätin pyöräillä edes pienen lenkin ja suunnistin ihan ensimmäisenä legendaariselle Kirkkopuiston kioskille. Legendaariseksi sanon sitä siksi, että se on rakennettu 50-luvulla ja nököttää aina vaan paikoillaan vaikkei ehkä mikään kaunistus olekaan. Kioskilta ostin jätskitötterön.



Oli todella vaikeata ottaa valokuvaa tötteröstä niin ettei kukaan huomannut. Pidin kameraa sylissäni ja osoittelin tötteron suuntaan. Tuo oli ehdottomasti paras otoksista. Jätski oli muuten minttua aidossa vohvelissa. Njam!
Arvatkaas mitä..? Istuin ihan auringossa eikä ollut yhtään hiki. Tuuli oli niin voimakas, että se viilensi säätä. Oi miten minä nautinkaan olostani. =)

Kioskilta suuntasin katsomaan ihanaa paikkaa jonka löysin ihan vahingossa jokunen viikko sitten. Vaikka olenkin paljasjalkainen jyväskyläläinen niin täällä riittää minulle tuntemattomia paikkoja. Tämä Korkeakoski on yksi hienoimmista löydöistäni:


Harmillisen huonoja kuvia sain aikaiseksi. =(




Parisen viikkoa sitten katselin koskea sillankaiteeseen nojaillen. Silloin luokseni tuli lintubongari ja kertoi lintulajista, jota ei ole tavattu kuin muutaman kerran Suomessa. Juuri tuolla Korkeakoskella oli viimeisin havainto. En muista kuollaksenikaan mikä lintu se on. Voi harmi. Joku västäräkki se taisi olla..

Huomenna saattaakin olla hellepäivä. Mikäli vilvoittavaa tuulta riittää niin saatanpa pyöräillä taas jossakin työpäiväni jälkeen.

Nyt Anu sanoo Hyvää yötä...

Asiaa aineenvaihdunnasta

Tuli valiteltua oikein olan takaa illalla lähestyvien helteiden vuoksi. Mikäli elelisitte minun kropassani tai edes näkisitte minut helteillä niin ymmärtäisitte, että tilanteeni on vaikea. Muistan kuinka siskoni aikoinaan vähätteli vaivaani, kun kerroin siitä. Hän, kuten muutkin töksäytti aina, että kaikkihan hikoilevat! Kun aloin olemaan enemmän siskoni seurassa niin hän ymmärsi, että ongelmani on todellinen ja minun on pakko välttää joitakin asioita. Jos esim. menimme rannalle niin siskoni makaili laiturilla ja minä taas puolivarjossa puun alla.

Vilkkaassa aineenvaihdunnassa on kuitenkin myös paljon hyviä puolia. Moni laihduttaja vaihtaisi erittäin mielellään osia kanssani! Aineenvaihduntani on ollut lapsesta asti tällainen. Muistan kuinka nuorena tyttösenä oli hyvin hoikka. Silloin tällöin minua moitittiin siitä, että pidän itseni niin laihana. Ai miten niin pidän..? Eräs sukulaisnainen suorastaan hyökkäsi kerran kimppuuni syytöksillään ja syytteli äitiänikin siitä ettei katso ruokailuni perään. Silloin äitini ärähti. Äitini sanoi, että tyttö syö kuin hevonen eikä liho siitäkään huolimatta! Se oli totta. Muistan kuinka minä ja veljeni söimme usein kilpaakin. Veljeni oli minua paljon isompi, mutta minä pärjäsin hänelle loistavasti. Tuosta tulikin mieleeni yksi tarina. Olipa kerran..

Muistan kuinka joskus 90-luvulla minä, veljeni ja siskoni olimme kokoontuneet äitini luo ruokailemaan. Ihanaa perinteistä jouluruokaa oli mielinmäärin. Minun tehtäväni oli noutaa välillä lisää ruokia keittiöstä ruokailuhuoneen puolelle. Kun sitten lopetimme ruokailumme niin veljeni tokaisi: "On se vaan kova syömään! Ei sille pärjää.." tarkoittaen minua. Minä sanoin, että sama vanha Anu olen kuin ennenkin mutten kuitenkaan pärjää enää hänelle ja tunnustin tappioni. Silloin siskoni ja äitini hymyilivät jotenkin oudosti ja ihmettelin sitä. Sitten veljeni tunnusti, että hän oli lisännyt lautaselleni ruokaa aina, kun olin pyörähtänyt keittiössä enkä minä ollut huomannut mitään. Voi kehveli! Olin sittenkin päihittänyt 30 senttiä pidemmän ja ainakin 30 kiloa painavamman veljeni syömisessä! JES JES JES!

Palataanpa asiaan. Runsasta hikoiluani ja valtavaa ruokahaluani on epäilty useammankin kerran kilpirauhasen liikatoiminnan syyksi. Olen käynyt pari kertaa testeissäkin sen vuoksi. Kilpparini on kuitenkin ihan ok.

Oi ei, tässähän olisi ehdittävä töihinkin! Olisin jatkanut juttua vielä, mutta en ehdi. Tähän loppuun laitan vielä kuvan Kirsikalta ostamistani ihanista leimasinkuvista.



Kaikkia kuvia on useampikin ja annoin niistä ison osan eräälle ystävälleni. Häneltä saan sitten akvarellikynät lainaksi, että pääsen värittelemään omia kuviani. Me teemme aina tällaisia vaihtokauppoja. Eilen olin niin malttamaton, että väritin pari kuvaa ihan tavallisilla puuväreillä. Kyllä oli kivaa puuhaa!

Tämän pitkän jorinan jälkeen toivotan kaikille

IHANAA KESÄPÄIVÄÄ!

torstai 28. toukokuuta 2009

HYI HELLETTÄ!

Monta päivää on jo ennusteltu helteitä viikonlopuksi. Televisiossa toitotetaan siitä jatkuvasti ja kaikki hihkuvat innoissaan. Minä en. Olen toivonut etteivät ennusteet pitäisi paikkaansa, mutta pahalta näyttää. Kyllä ne helteet taitavat tulla. En kestä! En kertakaikkiaan kestä....



En ole siis helleihminen. Jos saisin valita olinpaikakseni 25 asteen helteen tai 25 asteen pakkasen niin valitsisin pakkasen. Ehdottomasti! Kylmää vastaan voi suojautua, mutta hellettä vastaan ei.

Taitaa olla selityksen paikka? No, minulla on poikkeuksellisen vilkas aineenvaihdunta. Hikoilen pienimmästäkin ponnistelusta, mausteisista ruuista ja pelkästä auringossa olosta. Omituisinta on se, että hikoilen aina ensimmäisenä päästä. Ihan tosi! Kyllä sitä on moni nauranut. Mikäli erehdyn istahtamaan aurinkoon vähänkin pidemmäksi aikaa niin hiukseni ovat hetken päästä ihan märät. Ihan hullua! Jos siihen auringossa istuskeluun yhdistää vielä jonkun mausteisen ruuan niin vaatteistani voi vääntää hikeä. Sen voin sanoa, että se ottaa päähän tooooooodella rankasti!

Tuosta syystä siis en pidä helteestä ja vietänkin silloin aikaani varjoisissa paikoissa ja kotona ollessani makuuhuoneessani, joka on suhteellisen viileä.

No, siinä tuli valitusosuus. Vaikka en itse helteestä nautikaan niin olen onnellinen teidän muiden puolesta. Suurin osa ihmisistä odottaa helteitä ja nauttii niistä täysillä. Nauttikaa minunkin puolestani!

Tänään vietin todella leppoisan vapaapäivän. Hirvittävät PMS-oireeni helpottivan eilen ja tänään olin taas täysin oma itseni. Laitoin ruokaa, värittelin leimasinkuvia, pesin parvekettani, lueskelin sisustuslehtiä yms. Äsken katsoin Muodin Huipulle -ohjelman. Tykkään sarjasta ja viime vuonnakin seurasin sitä ahkerasti. Ohjelma ohjelmalta se käy mielenkiintoisemmaksi. Asujen taso paranee ja kisa kovenee.

Nyt on kyllä aika mennä yöpuulle sillä huomenna on työpäivä. Siitä tulikin mieleen, että työpaikkani on aurinkoisina päivinä todella kuuma. Aurinko porottaa koko päivän kahdesta suuresta ikkunasta sisään enkä saa mitään ikkunoita auki. Lämpötila nousee, nousee ja nousee.. Ainoa keino saada raitista ilmaa on avata ulko-ovi, joka johtaa vilkkaalle kadulle. Sieltä kuuluu kova meteli ja pölyäkin tulee sisälle. Kahdesta pahasta on valittava pienempi. Valitsen metelin ennemmin kuin yltäpäältä hikisen myyjän eli minut.

Äh! Miten tästä nyt tällainen narinapostaus tuli. Olen ihan hyvällä tuulella. Uskokaa pois. Ainoa potutuksenaihe on saapuva helle.

Nyt äkkiä sinne yöpuulle. Kauniita unia kaikille..

Lautanen tyhjäksi

Otin taas vaihteeksi kuvan herkutteluhetkestäni. Tämä kuva on hieman erilainen kuin aiemmat. Lautanen on tyhjä eli en ole "perannut" herkkuja.



Niin, lautasella oli ihanainen voipulla. Se tuli hotkaistua ennen kuin ehdin edes kahviin koskea. Eihän siinä pullanhimossa malttanut kaivaa kameraakaan esille.

Tämä oli tällainen onneton yritys todistaa se, että syön sentään jotkut annokset kokonaan. =D

keskiviikko 27. toukokuuta 2009

Musiikkimakuni

Tuon edellisen videonpätkän heitin tänne kiireessä sillä olin juuri lähdössä saunaan. Saunassa oli muuten jo sinne mennessäni 100 astetta. Huh huh!

Siitä Eros Ramazzotin kappaleesta minulle tuli mieleen 80-luvun puoliväli. Se on elämäni onnellisinta aikaa ja sen ajan musiikki tuo minulle mieleen ihania muistoja. Kuuntelin silloin enimmäkseen pop-musiikkia, mutta hyvin paljon myös italialaista kevyttä musiikkia. Jotenkin vaan ihastuin italian kieleen ja siihen ihanan iloiseen musiikkiin. Minulla oli lukemattomia italiankielisiä levyjä.

Tarkoitukseni oli kertoa muutamalla sanalla nykyisestä musiikkimaustani. Olen nakannut tänne ihan sekalaisia musiikkivideoita ja se johtuu siitä, että kuuntelen aika monenlaista musiikkia. Riippuu ihan mielialastani mitä kanavaa tai levyä kuuntelen. Joskun minulle on tärkeintä rytmi ja joskus taas sanat.

Kuuntelen musiikkia lähes koko ajan hereillä ollessani. Aamulla avaan ensimmäisenä radion. Töissä minulla on radio auki. Kun tulen kotiin niin avaan radion ja suljen sen vasta sitten, kun/jos alan katsomaan televisiota. Nytkin minulla on radio päällä. Jos minulta kysyttäisiin mitä haluaisin ottaa mukaan autiolle saarelle niin se olisi varmaankin radio - niin ja lisäksi tietysti sellainen virtalähde ettei se hiljenisi heti ensimmäisenä päivänä. =D

Jos kurkistan omaan vaatimattomaan levyvalikoimaani niin sieltä löytyy mm. Tina Turner (useita), Lenny Kravitz (pari), Maarit Hurmerinta, Anastacia (pari), Anna Eriksson (useita!!!), Juice Leskinen, Leevi and the Leavings, AC/DC (pari), Aretha Franklin, Paula Koivuniemi (nyt muutama, mutta aikoinaan parisenkymmentä), Pink, Santana, Apulanta, Kaija Kärkinen ja Ile Kallio (useita), Janis Joplin, Mikko Kuustonen, Amy Winehouse, Eppu Normaali, Harri Marstio, Queen, Dire Straits, Patricia Kaas, Gary Moore,..

Aika sekalaista sakkia siellä tosiaan oli. Jokin yhteinen tekijä monissa kuitenkin oli - matala tai jollakin tavalla karhea ääni. En nimittäin voi sietää korkeita äänialoja. Joitakin harvoja poikkeuksia kuitenkin on. Jos matalaan ääneen yhdistetään vielä loistava kitaristi niin meikäläinen on myytyä.

Jos voisin nyt ostaa levyjä niin ensimmäisenä käteeni tarttuisi Happoradio. Siinä on kyllä pirskatin hyvä poppoo!

Siinä pieni katsanto meikäläisen musiikkimakuun.
Oho! Vuorokausi näyttää vaihtuneen vartti sitten. Valvon äärettömän harvoin yli yhdentoista. Nyt lienee aika hipsiä peiton alle...


(yksi elämäni tärkeimmistä kappaleista)

Muistoja mieleen

Viime päivinä radiossa on soinut ahkerasti Eros Ramazzotin uusin kappale Parla Con Me.



Aina kun kuulen tuon kappaleen niin ajatukseni vievät minut kauas - yli 20 vuoden taakse. Minulle tulee hyvä olo...

tiistai 26. toukokuuta 2009

Ystävältä ystävälle

Selitys puuhiini

Voi miten paljon minulla olisikaan jutunaiheita mutten vaan ehdi kirjoitella niistä tänne. Olisi kiva kertoa siitä miltä tuntuu ajaa raesateessa fillarilla ja pelätä samalla ihan kannoilla olevaa ukkospilveä. Sen verran sanon, että vauhtini oli hurja! Olisi kiva kertoa myös kevään ihmeistä, kiukustani kirpparilla, hirvittävistä PMS-oireistani, jatkuvista iho-ongelmistani yms. yms. Aikani ei nyt vaan riitä kirjoitteluun. Työ ja muut asiat vievät aikani.

Lienee kuitenkin kohteliasta kertoa vastaus heittämäääni arvoitukseen.

Pieni alustus ensin:
Rrrrakastan vaniljan tuoksua. Mikäli tunnen sen kaupassa niin alan aivan vaistomaisesti suunnistaa sitä kohti. Yleensä löydän itseni tuoreiden vaniljarinkeleiden luota. Hypistelen ja nuuhkin pusseja aina pitkään mutten kuitenkaan osta niitä. Niissä mielestäni tuoksu on parempi kuin maku. Kuivakkaita ovat minun makuuni.
Olen sitä mieltä, että lähes mikä tahansa herkku paranee entisestään mikäli siihen lisätään vaniljakastiketta. Kerran jo mietiskelin, että ehkäpä saisin sillä jonkun mielestäni tosi pahan ruuankin maistumaan hyvälle. En ole kuitenkaan tohtinut lisätä sitä kaalilaatikkoon tai tonnikalapizzaan. ;)

No, löytyy kuitenkin yksi poikkeus. En nimittäin voi sietää vaniljaista lääryä, jota on tungettu Domino-keksien väliin. Pidän niitä keksejä aina vierasvarana kaapissani ihan siksi, että ne ovat ainoita herkkuja joita en mene makeannälässäni pupeltamaan.

Kerran kuussa makeannälkäni käy kuitenkin aivan sietämättömäksi ja väännän kaikki kaappini nurin löytääkseni jotain herkkuja. Ellei mitään muuta löydy niin käyn Dominojen kippuun.

Niin on siis käynyt tässäkin:



Huvittuneena katson aina Domino-mainoksia. Niissä täytettä sanotaan tavoittelemisen arvoiseksi ja mitä minä teenkään - heitän sen osan roskikseen. Olen outo. Tiedetään, tiedetään,...

sunnuntai 24. toukokuuta 2009

Arvoitus ja asennuspuuhia



Elisalta kävi käsky vaihtaa modeemi viimeiseen päivään mennessä. Ellen vaihda sitä niin laajakaistaliittymä lakkaa toimimasta. Pakko kait se on sitten vaihtaa. Ajattelin etten jätä asennusta viime tippaan vaan teen sen tänään - ainakin yritän tehdä. Modeemin mukana tulleessa tiedotteessa kerrotaan, että ensimmäisellä käynnistyskerralla modeemi saavuttaa käyttövalmiuden normaalia hitaammin - asetusten ja vapaiden taajuuksien haku voi kestää 15-120 minuuttia. Joopa joo. Pelkään pahoin, että tuo 15-120 tarkoittaa minun tapauksessani tunteja eikä minuutteja. En haluaisi olla pessimisti, mutta minulla nyt vaan on kovin huonoja kokemuksia kaikkien tietokoneeseeni liittyvien asennusten kanssa. No, ehkäpä tämä puuha sujuukin ihan ongelmitta. Toivotaan!

Siltä varalta, että olen poissa linjoilta sen 120 tuntia niin laitan tänne ihmeteltävää:



Arvaattekohan mitä meikäläinen on tuossa touhunnut..?


-------------------------------

Lisäys 25.5.

Luulin, että tämä on tosi helppo arvoitus. Eipäs ollutkaan.

Annan siis vinkin:

"Se on tavoittelemisen arvoinen." ;)

lauantai 23. toukokuuta 2009

Sateen jälkeen..

Helatorstaina vain pyörähdin ulkosalla. Tein sen ihan siksi, että minulta oli päässyt kahvi loppumaan. Kävelymatkani ei ollut todellakaan pitkä, mutta otin siinä ohimennen kuitenkin pari valokuvaa - ihan muuten vaan.

Puisto näytti ihanalta sateen jälkeen:





Puiston laidalla kulkee pienen pieni puro ja sen reunalla oli jo muutama rentukka:



Aiempina vuosina rentukoita on ollut puron reunat keltaisinaan. Uskoisin, että parin päivän päästä on edessä sama kaunis näky sillä varjossa olevat rentukatkin olivat jo nupullaan. Niiden aukeamista odotellessa olen käynyt ihastelemassa Tian upeita kuvia rentukoista. Tia on löytänyt melkoisen rentukkakeitaan! =)

Tuolla ylemmässä kuvassa näkyy muuuten pari terijoensalavaa. Minusta se on todella vekkulin näköinen puu. Ystäväni poika sanoi sitä kerran parsakaalipuuksi. Totta tosiaan - sehän on usein aivan samanmallinen kuin parsakaali. Todella nokkela oivallus pojalta!

perjantai 22. toukokuuta 2009

Kotini murheenkryynit

Kotini on täynnä vikoja. Kylpyhuoneen kaakelit irtoilevat, tapetit ovat likaiset, muovimatot ovat kolhuilla, parvekkeen lattiasta irtoaa maalit ja isoja betonikimpaleita, seinissä on kolhuja jne. Kuten varmasti arvaatte niin asun vuokralla.

Olen onnistunut melko hyvin peittelemään vikoja, mutta on kuitenkin kurjaa sisustaa vikojen ehdoilla. Tarkoitan sitä, että matot ja taulut ovat aina vikojen päällä.

Noiden lisäksi pidän eteiseni pitkää muotoa ongelmana. Jaksan aina vaan haaveilla siitä, että saisin sinne kivan rottinkisen penkin ja hyllyn. Usko jo hyvä ihminen - Kun ei mahdu niin ei mahdu!!! =(

Eteisen toisella pitkällä seinällä on kaappeja. Yhdestä leveästä on jätetty ovet pois ja siinä on sitten niin kuin naulakko. Tosi törpön näköinen systeemi! Miksi ihmeessä siihen ei ole voitu laittaa liukuovia. Heti asuntoon muuttaessani viritin aukkoon tangon ja siihen verhon. Verhoa vaihtamalla saan muutettua edes vähän eteisen ilmettä. Toinen pitkä seinä onkin sitten päällystetty mielikuvituksettomasti lasikuitutapetilla ja maalattu kevyesti punertavalla maalilla. Siinäkin seinässä on halkeama, joka ulottuu lattiasta kattoon asti. *huokaus*. Se seinä on ollut sisustuksellisesti vaikein kohta asunnossa minulle kaikki nämä vuodet. Monenlaisia tauluja ja koristeita siinä on ollut, mutta mikään ei vaan tunnu istuvan tilaan.

Tällä hetkellä siellä on kuitenkin melko pirteät jutut eli taulut, jotka tein jokunen aika sitten ostamastani kankaasta:

torstai 21. toukokuuta 2009

Päivä meni harakoille

Olinpas tänään veltolla tuulella. Mielialassa ei ollut mitään vikaa, mutta olin jotenkin vaan saamaton. Tässä illansuussa kävin sentään pienellä kävelyllä ja otinpa jokusen valokuvankin matkallani. Niitä saatan esitellä myöhemmin.

Nyt kuitenkin ajattelin kertoa mitä ruokaa laitoin tänään. Älkää säikähtäkö - tästä ei todellakaan ole tulossa mikään ruokablogi. Mikäli minä perustaisin sellaisen niin reseptit loppuisivat jo viikossa. En nimittäin käytä kovinkaan paljon mielikuvitusta ruokia laittaessani ja raaka-aineetkin ovat melko yksipuolisia. Syön yleensä perunaa, pastaa, kanaa ja seitä. Niistä teen melko vähämausteisia ja nykyään myös kevyitä ruokia. En tykkää siitä, että samassa ruuassa on niin paljon raaka-aineita ja mausteita etten tiedä enää mitä syön.

Asiaan.. Eilen eräs ystäväni sanoi, että hän laittaa kalakeittoon voimakasta Koskenlaskija -juustoa. Kuten jo tuolla yhdessä haasteessa mainitsin niin tykkään kalakeitosta. Ajattelin kokeilla ystäväni ruokavinkkiä ja ostin Koskenlaskijaa. Paketista löytyi tällainen resepti:



Muokkasin ohjetta sen verran, että käytin vain yhden pussillisen kasvissuikaleita ja tilalle pistin paljon perunaa. Juustoa käytin vain vajaat puoli pakettia. Se johtui juuston suuresta kalorimäärästä sekä myös siitä, että pelkäsin paketillisen olevan aivan liikaa minun makuuni.
Täytyy sanoa, että keitosta tuli todella hyvä. Suosittelen.

Jälkiruuaksi joinkin sitten kahvit ja söin pitkästä aikaa viinerin. Tässä todistusaineisto herkutteluhetkestä:



Ai että mikäkö klimppi tuo on?! No tietenkin hillo, jonka kaivoin pois viineristä! Otan aina hillon pois viinereistä ja munkeista. Osaan tehdä sen todella siististi ja huomaamattomasti kahviloissa eli en herätä huomiota touhuillani. Hilloa en poista siksi, että se olisi lihottavaa vaan ihan siksi etten tykkää hilloista. En ole koskaan tykännyt. Tiedän, olen outo tapaus.
Haluatteko tietää lisää omituisista makumieltymyksistäni ja mieltymättömyyksistäni (melkoinen sanahirviö)?

Ai niin, viinerissä oli myös sellaista keltaista "lääryä", mutta sitä en ottanut pois. Sitä suorastaan rakastan ja voisin syödä vaikka litran kerralla.

Voi Adam, voi ihana Adam,..

VAROITUS! ! !
Tämä juttu sisältää tämän vuoden American Idols voittajan nimen!!! Lopeta siis heti lukeminen mikäli et halua tietää sitä vielä.
Tuo varoitus piti lisätä "yleisön pyynnöstä" tähän juttuun jälkikäteen.
------------------------------------

Eilen illalla ratkesi American Idolsin voittaja. Olen todella yllättynyt siitä, että Kris Allen voitti. Kris on kyllä ihan hyvä laulaja, mutta mutta.. Mielestäni kaverissa ei ole mitään erityistä eikä hän siten tehnyt minuun mitään vaikutusta. Minulle ei riitä laulutaito ja söpö ulkonäkö. Laulajalla pitää olla myös karismaa ja rohkeutta pistää itsensä likoon täysillä. Kris on vaatimaton ja huomaamaton hissukka - toisin kuin Adam - ihana Adam Lambert!



Aloin seuraamaan American Idolia kesken kauden. Satuin kerran ihan vaan vahingossa näkemään Adamin yhden esityksen ja sen jälkeen olenkin katsonut kaikki jaksot - ihan Adamin vuoksi. Sen lisäksi olen katsonut hänen esityksiään You Tubesta. Näin sitä voi vanhakin hurahtaa jokonkin nuoreen pojan kloppiin! =D

Vaikka Adam ei voittanutkaan kisaa niin uskon vahvasti, että Adamista tulee vielä jotakin suurta. Näen Adamin esiintymisessä paljon samaa kuin suuressa suosikissani Freddie Mercuryssa. Molemmilla on sama rohkea esiintymistapa ja he käyttävät myös ääntään samalla tavalla. No, en ole mikään musiikkiasiantuntija joten jätän tarkemmat äänianalyysit viisaammille.

Sen vaan sanon, että Adam on huippu!!!



Tämän kaiken hehkutuksen jälkeen minun on sanottava, että on periaatteessa aivan oikein ettei Adam voittanut Idolsia. Adam ei mielestäni kuulunut edes siihen kilpailuun, koska hänellä oli ennestään jo niin paljon erilaista esiintymistaustaa. Hän on ollut mukana erilaisissa kabaree- ja musikaaliesityksissä. Siitä yksi esimerkki tässä:



Siitä on kyllä aikaa, kun olen johonkin esiintyjään hurahtanut tällä tavalla. Nyt kyllä täytyy mennä ihan jäähylle. ;)

keskiviikko 20. toukokuuta 2009

Nolo tunnustus

Taas kerran olen viettänyt mukavaa aamua Kimmon ja Minnan seurassa. Olemme nauraneet porukalla ihan sikana kaikenmaailman jutuille. Läheltä piti etten jo soittanut studioonkin. Tulin kuitenkin järkiini ihan viime tipassa ja laskin puhelimen käsistäni.

Niin.. Kuuntelen joka arkiaamu Radio Novaa. Olen niin koukussa aamulähetyksiin, että joudun melkein laittamaan kellon soimaan vapaapäivinäkin kuullakseni sen leppoisan höpöttelyn. Tästä pitäisi kai jo huolestua..?

Tätä Aamun radio -riippuvuutta on kestänyt arviolta jo vuoden päivät. Luulen, että pääsen eroon riippuvuudestani vasta sitten, kun/jos juontajapari lopettaa yhteistyö. Tuon ajatteleminenkin saa minun surulliseksi ja vierotusoireet meinaavat puskea pintaan. ;)

Tämä ei ole suinkaan ensimmäinen kerta, kun olen koukussa johonkin radiolähetykseen. Sama tapahtui vuosituhannen vaihteessa. Asuin silloin Espoossa ja kuuntelin joka arkiaamu Kiss FM:n aamulähetyksiä. Silloin äänessä oli Henkka Hyppönen ja Jenni Pääskysaari. Taustalla oli kommentoimassa myös Tuomas Enbuske. Kolmikon jutut tempasivat minut aina täysillä mukaansa. Heitä kuunnellessa tuli usein pakottava tarve saada ottaa osaa keskusteluun ja kaksi kertaa soitin jopa studioon. Vasta puheluiden loputtua tajusin joutuneeni myös suoraan lähetykseen. Niitä puheluita en unohda.

No, sitten pojat lähtivät televisiohommiin ja tilalle tuli uusi juontajapari. He yrittivät pitää yllä samaa leppoisaa ja välitöntä tunnelmaa. Se touhu meni ihan matkimiseksi ja siten myös väkinäiseksi väännöksi. Vaihdoin eri kanavalle ja vietin pitkän suruajan..

Vähänkös nolotti tunnustaa tällainen.

Siltsun paita

Nyt SE Jari Sillanpään ruutupaita on sitten myynnissä Huuto.netissä. Korkein huuto on nyt 1000 euroa.


Oli kyllä hyvä veto Jarilta pistää paita myyntiin ja lahjoittaa rahat hyvään tarkoitukseen eli maailman köyhimmille lapsille.

12 POINTS!


----------------------------------

Lisäys myöhemmin illalla:

Korkein huuto paidasta on nyt "vain" reilut 400 euroa. Aiemmin oli ollut huvikseen huutelijoita liikkeellä. Tyypeillä ei ollut pienintäkään aikomusta lunastaa huutoaan. Typerää pelleilyä!

sunnuntai 17. toukokuuta 2009

Jos nyt tämän kerran..

Voi voi sentään. Papu nakkasi minulle tällaisen:

"Sinut on poimittu "miljoonien" joukosta ! Tee siis näin; poista minun vastaukseni ja korvaa ne omillasi.
Haasta mukaan 4 blogiystävääsi. PIDÄ HAUSKAA !"


Neljä työtä joita olen elämäni aikana tehnyt:
1. toimistoapulainen
2. myyjä
3. toimistovirkailija
4. myyjä/myymälänhoitaja


Neljä televisio-ohjelmaa joita tykkään katsella:
1. Avara Luonto
2. INNO (KAIKKI muutkin sisustusohjelmat)
3. Kotikatsomo
4. Inhimillinen tekijä


Neljä paikkaa joissa olen ollut lomalla:
1. Pihtipudas
2. Kuopio
3. Tampere
4. Helsinki

Neljä internet-sivustoa joilla käyn melkein päivittäin:
1. Keskisuomalainen
2. työpaikkani sivut
3. Google
4. You Tube

Neljä lemppariruokaani ovat:
1. Seikeitto
2. Lasagne
3. perunat ja kananmunakastike
4. perunavelli


Neljä paikkaa joissa mieluummin olisin juuri nyt:
1. sängyssä peiton alla ja unten mailla
2. -
3. -
4. -

Rikon nyt sääntöjä enkä haasta ketään mukaan, koska blogiystäväni eivät juurikaan enää harrasta tällaisia.

Sivistystä sunnuntaina

Niin sitä tänään mentiin kirpparille pyörän perä täynnä tavaraa:



Kirpparilta ajelin Lounaispuiston kioskille syömään. Sen jälkeen ajelin ristiin rastiin Jyväskylän Yiopiston puutarhassa. Siellä näki selvästi kevään tulleen. Siitä yksi kuva todisteeksi:



Päärakennuksen edestä löytyi yksi aika hauska juttu:



Tuon reissun jälkeen tulin kotiin, keitin kahvit ja istuskelin parvekkeella kirppistavaroita hinnoitellen ja musiikkia kuunnellen.

Nyt olen istuskellut koneella ja katsellut Tanssii tähtien kanssa -ohjelmaa. Seuraavaksi katson ainakin osan elokuvasta Pirates of the Caribbean. Elokuvan katsominen kuuluu kuulemma suorastaan yleissivistykseen. Häpeäkseni tunnustan etten ole katsonut elokuvaa. Nyt siis sivistän itseäni ainkain hetken ennen nukkumaan menoa. ;)

Voiko sunnuntaita enää leppoisammin vietellä..? Eipä kai.

lauantai 16. toukokuuta 2009

Päivä pulkassa

Taas on yksi päivä illassa. Tähän lauantaihini mahtui työntekoa, kirppistavaroiden hinnoittelua, pyöräilyä ja luonnon ihastelua..



Meinasin lähteä nyt illalla katsomaan Yläkaupungin Yön menoa mutten sitten viitsinytkään. Olen tällainen tylsä kotikissa, joka istuu mielellään yksin kotona viikonloppuisinkin. No, tiedä tuota vaikka menojalkaa alkaa vipattamaan jossakin elämänvaiheessa taas enemmän. Nyt vaan tuntuu hyvältä olla kotona omassa rauhassa.

Huomenna vienkin sitten tavaraa kirpparille. Tungin jo pyörän sivulaukut täyteen laseja, lautasia, mukeja yms. muuta särkyvää. Niiden ympärille laitoin vaatteita. Toivottavasti kaikki astiat pääsevät ehjinä perille.
Sieltä kirppikseltä saatan pöräyttää toiselle kauempana olevalle kirppikselle. Pyörällä pääsee nopeasti vaikka minne. Enpä ole osannut kaivata iki-ihanaa Vespaanikaan, josta luovuin viime vuonna. Kivahan se oli, mutta aikansa kutakin sanoi pässi...

perjantai 15. toukokuuta 2009

Herkkusienten kapina

Kukanpäivänä etsiskelin kotoani kukkia ja jouduin tekemään melkoisen työn ennen kuin löysin niitä. Myöhemmin löysin kukkia myös yhden takkini vuorikankaasta, vanhasta kirpparilta ostamastani peltitarjottimesta ja askartelutarvikkeista. Aika vähäistä on tosiaan kukkien määrä kodissani.

Eilen päätin korjata asian sillä onhan nyt naisihmisen kodissa oltava kukkia! Etenkin kun kyseessä on jo tällainen iäkkäämpi naisihminen. ;)
Vitsi vitsinä. Stereotypiat on raivostuttavia. Olen nainen muttei minun tarvitse käyttää korkokenkiä, tykätä pitseistä ja timanteista, lakata kynsiä,.. ja rakastaa ruusuja.

No, joka tapauksessa eilen törmäsin Eurokankaassa kukkakankaaseen, jota minun oli ihan pakko saada edes pieni palanen. En mennyt alunperin ostoksille vaan ihan muissa asioissa. Keltainen kangas kuitenkin pisti silmääni vaikka se olikin erään pöydän alatasolla. Ostin sitä sen enempää miettimättä 60 cm.



En tiedä vielä mitä tuosta teen, mutta jotakin suunnitelmia löytyy jo.

Ai miten tuo otsikko liittyy kankaaseen? Ei yhtään mitenkään. Siihen liittyy todella loistava tarina, joka löytyy täältä: Onnistuja.

Meikäläinen alkaa nyt valmistautumaan töihin ja toivottaa kaikille tänne kurkistaneille PIRTSAKKAA PERJANTAITA!

torstai 14. toukokuuta 2009

Mikä tuuli!

Olen viettänyt tänään vapaapäivää - rentoa sellaista. Iltapäivällä kävin heittämässä pienen pyörälenkin ja sain kokea niinkin hassun asian kuin ylämäessä polkematta etenemisen. Ei se mäki tosin mikään jyrkkä ollut, mutta loiva nousu kuitenkin. Taisin hymyillä itsekseni silloin.


glitter-graphics.com

Tuuli on tehnyt jonkin verran tuhojakin täälläpäin. Ainakin puita ja lipputankoja on kaatunut. Kaunis päivä kyllä ollut muuten.

Nyt alan hinnoittelemaan kirpparille meneviä tavaroita. Varastossani on melkoinen määrä sekä minun että ystävieni tavaroita. Siitä onkin pitkä aika, kun olen viimeksi pöytää pitänyt. Ihan on ollut ikävä sitä puuhaa.

keskiviikko 13. toukokuuta 2009

Kukanpäivä

On se vaan kiva herätä aamulla, kun aurinko paistaa makuuhuoneen verhojen raosta ja kelloradiosta kuuluu hyvää musiikkia. On ihanaa vetkutella hetki sängyssä ja venytellä niin kuin koirat. Aaaaahhhh...

Tänä aamuna puoliunessa radiota kuunnellessani jonnekin mieleni sopukoihin jäi kaikumaan "kukanpäivä, kukanpäivä,..". Kun kömmin tähän sohvalleni kahvikupin ääreen niin ajattelin tutkia mikä se sellainen kukanpäivä on. Mieleeni tuli lähinnä kukkakauppiaiden kehittelemä teemapäivä jolla saataisiin kassakone kilisemäään. Olin väärässä. Floran eli kukanpäivä onkin perinteinen ylioppilaiden päivä, jota on vietetty 1800-luvulta asti. Oho! Enpäs tuota tiennyt. Aina sitä oppii uutta - sehän tässä elämässä niin ihanaa onkin. Jokainen päivä tuo tullessaan jotakin uutta ja mielenkiintoista elämään kunhan vaan pitää silmät ja korvat auki sekä tietenkin mielensä avoimena.

Kukanpäivän kunniaksi ajattelin laittaa tänne jonkun itseottamani kukkakuvan. Sepä ei ollutkaan niin helppo juttu. Koneellani ei ollut yhtään ainota kukkakuvaa. Kotonani ei ole myöskään yhtään ainoata kukkivaa kasvia. Ajattelin sitten ottaa kuvan jostakin nätistä astiasta. Menin kameran kanssa astiakaapille. Täh? Eikö minulla ole todellakaan yhtään ainota kukkakuvioista astiaakaan!? Ei. En antanut periksi vaan päätin löytää jostakin kukkia. Olohuoneen ikkunoiden välissä on muutama tekokukka, mutta niistä laitoin tänne kuvan juuri viime viikolla. Ne piti hylätä.

Availin kaappien ovia eteisessä ja makuuhuoneessa. Ei ollut kukallisia vaatteita, ei vuodevaatteita, ei kasseja,.. Juuri kun ajattelin ryhtyä selailemaan lehtiä löytääkseni niistä kukkakuvia bongasin siskoni säilyttämän 70-lukulaisen rengaskansion. ´Räps!´

Kuvan myötä toivottelen kaikille

OIKEIN MUKAVAA KUKANPÄIVÄÄ!

tiistai 12. toukokuuta 2009

Johan pompsahti!

"Kansanedustaja Pentti Oinonen(perus) kysyi tiistaina eduskunnan täysistunnossa mahdollisuuksista saada avioitua koirien kanssa tässä vapaamielisessä maailmassa, kun käsittelyssä oli laki perheen sisäisestä adoptiosta."

Tuo oli otanta Hesarin verkkosivuilla olevasta "Homoperheiden adoptiolaki kuohutti eduskunnassa" -jutusta.

Eipä ollut järin fiksu lausahdus Oinoselta. Olipa hän mitä mieltä tahansa samaa sukupuolta olevien liitoista tai yleensäkin parisuhteista niin on todella asiatonta sotkea eläimet samaan keskusteluun. Tekisi mieli sanoa suoraan mitä miehestä ajattelen, mutta enpäs viitsi. Sen sijaan kömmin peiton alle ja alan katselemaan kauniita unia....

glitter-graphics.com

Mikä ääni ! ! !

Tom Jones saapuu Suomeen syyskuussa ja konserttiliput tulevat myyntiin huomenna. En ole aikeissa lähteä konserttiin vaikka pidänkin miehen äänestä suunnattomasti.

Kuuntelin ja katselin tässä aikani kuluksi Tompan videoita eri vuosikymmeniltä. Tässä parit maistiaiset muillekin:

60-luku


70-luku


2000-luku


Miehen esiintyminen on muuttunut melkoisesti vuosikymmenten aikana, mutta ääni on ollut aina sama - vahva ja seksikäs. Voikohan joku olla pitämättä Tompan äänestä..? Kenties juuri sinä..?

Olenko rikollinen?

Minut luokitellaan mauttomaksi ja juntiksi. Kaltaisiani pilkataan ja meistä sanotaan, että luulemme olevamme hauskoja ja nokkelia vaikka todellisuudessa olemmekin naurettavia. Minua sanotaan myös epäkohteliaaksi muita kohtaan ja joidenkin mielestä olen peräti rikollinen vaikken lakia rikokaan.

Minun ja muiden junttien tekoset ärsyttävät niin paljon joitakin ihmisiä, että tekosemme halutaan kuriin - lopettaa kokonaan! Liikkeellä on niin adresseja kuin isompiakin vastarintaliikkeitä.



Comic Sans -fontti halutaan hävittää maapallolta! *naurattaa*

Kyllä. Tunnustan ihan julkisesti pitäväni Comic Sans -fontista. Voisin vallan mainiosti elää ilman sitäkin eikä minulle tulisi edes vierotusoireita sen hävittyä esim. sähköpostiohjelmista. Ajattelinkin kuitenkin käyttää sitä tästä lähtien kaikkialla niin paljon kuin mahdollista - ihan vaan siltä varalta ettei se joku päivä ole enää käytössä...

maanantai 11. toukokuuta 2009

Oh Hoh!

Kylläpäs tämä blogini näyttää erilaiselta kuin yleensä. Käytän yleensä Mozilla Firefoxia, mutta nyt käytössäni on Internet Explorer. Ero taitaa johtua siitä.

Nyt kuvat ovat paljon suurempia ja tekstikenttäkin on leveä. Paljon paremmalta näyttää. Ainoa huono puoli on se, että nuo nätit raitasukat jäävät vähän piiloon.

Kävin vilkaisemassa muidenkin blogeja. Myös ne näyttivät paljon paremmilta.

Enpä tiennyt, että nettiselain vaikuttaa tällä tavalla...

Matalapainetta

Eilinen äitienpäivä teki minulle tepposet. Se aiheutti melkoisen alakulon. Pitkään yritin pyristellä vastaan ja saada itseni puuhastelemaan jotakin tai edes suihkuun. En kuitenkaan saanut mitään aikaiseksi vaan kaipaus lamaannutti minut, kaatoi sänkyyn ja pisti vuodattamaan kyyneliäkin...

Aina välillä uskon etten enää sure menetyksiäni - ettei minun tarvitse enää itkeä sitä, että olen melkoisen yksin. Sitten ihan yllättäen suuri kaipaus tulee....


glitter-graphics.com

Tänään alkaa arki ja käännän ajatukseni työhön. Pian helpottaa taas....

lauantai 9. toukokuuta 2009

Sade lakkasi

Yhdeksän tuntia kestänyt sade lakkasi juuri silloin, kun aurinko laski..



---------------------------

Lisäys 10.5.

Tässä sama maisema ilman, että ikkuna on välissä:

Elämän nälkä

Katselen juuri nyt biisikärpästä televisiosta. Ohjelma ei ole mielestäni mitenkään erityisen hyvä, mutta katson tätä kuitenkin silloin tällöin. On ihan kiva testata omaa muistia laulujen sanojen kohdalla.

Äsken soitettiin vain muutaman sekunnin ajan Pave Maijasen kappaletta Elämän Nälkä. Jo ne muutamat sävelet herättivät minussa muistoja ja vahvoja tunteita. Eihän siinä auttanut muu kuin kaivaa kappale netistä:



On se vaan hieno!

Samalla tuli kuunneltua Paven muitakin kappaleita kuten Pidä Huolta ja Ikävä. Muistoja, muistoja,...

Aamulla paistoi aurinko, mutta..

Puolenpäivän aikaan alkoi vesisade. Vettä on satanut ja satanut...

Peukkuja pystyyn!

Eilen minulla oli kinkkinen työpäivä ja pinnaa kiristi aikalailla. Se johtui ihan "vaan" tietokoneongelmista. Nettiyhteys katkesi päivällä ja se aiheutti ongelmia myös kassajärjestelmään. Korttimaksupääte ei nimittäin toimi, kun yhteydet on poikki. Nykyään ihmisillä on harvoin käteistä rahaa mukanaan joten pääte on todella tärkeä. Eilen jäikin jonkun verran kauppoja tekemättä tuon yhteysongelman vuoksi. Ai miksikö ihmiset eivät käyneet nostamassa rahaa automaatilta..? No siksi, että lähimmälle automaatille on matkaa 350m. Liian pitkä matka kävellä... *huokaus*

Ellei yhteydet pelitä tänäänkään niin meikäläinen taitaa kaivata...



Ei tässä voi muuta kuin pitää peukkuja pystyssä ja toivoa, että nettiyhteys toimisi tänään.

perjantai 8. toukokuuta 2009

Kevät!


Oi ihana kevät!!!

torstai 7. toukokuuta 2009

Suihkussa..

..oli tungosta tänään.




Suihkutilassa jo neljä vuotta asustellut ihme tyyppi oli aivan ihmeissään. Eivät kai kasvitkin meinanneet muuttaa sinne..!?!



Ei, ei sentään. Äsken ne haettin pois virkistyneinä ja kauniin pölyttöminä. Ihme tyyppi huokaisi helpotuksesta.

keskiviikko 6. toukokuuta 2009

Uni tulee..

Mikä ihmeen väsymys meikäläiseen iski nyt..!?!

Selvisin raskaasta parin viikon työputkesta ihan hyvin. Pitkät ja kiireiset päivät aiheuttivat minulle vain fyysistä väsymystä. Iltaisin selkäni ja jalkani olivat kipeät enkä jaksanut kunnolla edes istua. Aina sohvalle istuessani valuin ihan huomaamattani makuuasentoon. En kuitenkaan nukkunut enempää kuin normaalisti. Olin henkisesti oikein pirteä.

Nyt teen taas normaalipituisia työpäiviä eli arkinen aherrus on palannut työpaikalleni. Minä olen nyt väsynyt! Omituista! Eilinen työpäivä tuntui loputtoman pitkältä. Illalla minua alkoi nukuttamaan jo puoli kahdeksalta. Yritin katsoa televisiota, mutta silmäluomeni meinasivat painua kiinni. Sinnittelin yhdeksään ja sitten annoin periksi. Kömmin peiton alle.

Peiton alta katsoin makuuhuoneessani olevia viherkasveja ja totesin niiden olevan tosi hienoja. Halusin ottaa valokuvan vehkastani heti. Kai sen olisi voinut tehdä tänäänkin, mutta tuli vaan sellainen olo ettei kuvaamista voinut siirtää. Heh! Ei siinä muu auttanut kuin lähteä etsimään kameraa..




Sitten vaan takaisin peiton alle ja unten maille...

tiistai 5. toukokuuta 2009

Onnistujan asenne..?

TänäKIN aamuna luin Positiivareiden Ajatusten Aamiaisen. Joidenkin mielestä aamiaiset ovat täynnä kliseitä. Tottahan se ehkä onkin. Samoja asioita pyöritellään eri sanoin ja katsotaan eri kantilta päivästä toiseen. Joukkoon heitellään lainauksia runoilijoilta, kirjailijoilta ja milloin keneltäkin. Pidän kuitenkin Ajatusten Aamiaista lukemisen arvoisena enkä aloita arkipäiviäni ilman sitä. On aamuja jolloin en saa siitä mitään irti, mutta kuinka monet kerrat olenkaan saanut ajatuksiani oikeille raiteille sen avulla! Lukemattomat!

Tänä aamuna Ajatusten Aamiaisessa oli mm. tämä:

ONKO SINULLA ONNISTUJAN ASENNE?

1. Opitko virheistäsi?
2. Asetatko itsellesi tavoitteita?
3. Onko sinulla tapana tarkastella ongelmia eri näkökulmista?
4. Nautitko elämän tarjoamista haasteista?
5. Osaatko olla ylpeä saavutuksistasi?
6. Kyseletkö neuvoja kokeneilta?
7. Luuletko, että toisten on helppo kysellä sinulta?
8. Nautitko etsiessäsi ratkaisuja ongelmiin?
9. Onko sinulla positiivinen asenne itseäsi, kumppaneitasi ja huomista kohtaan?

7-9 Kyllä -vastausta: Jatka samaan tahtiin
0-6 Kyllä -vastausta: Ota tukeva ote niskastasi ja tarkastele huolella omaa asennettasi



Jonakin aamuna olisin ehkä lukenut tuon ihan vaan vauhdilla läpi sen kummemmin ajattelematta, mutta nyt jostain syystä jäin pohtimaan sitä.

Opinko virheistäni? Hhhmm.. Kyllä, ihan varmasti opin. Otan nimittäin virheet liiankin raskaasti ja teen kaikkeni etten toistaisi niitä.

Asetanko itselleni tavoitteita? Kyllä. Meni monia vuosia ettei minulla ollut mitään tavoitteita elämässäni. Nyt on. Tavoitteeni liittyvät oman terveyteni parantamiseen ja työhöni.

Onko minulla tapana tarkastella ongelmia eri näkökulmista? On. Jokunen vuosi sitten totesin vain, että minulla oli ongelmia - paljon ja isoja. Tein nopeita ratkaisuja siitä mistä ne johtuivat. Terapiassa ymmärsin, että olin syyttänyt aivan vääriä asioita ympärilläni. Syyt löytyivät ihan eri paikasta! Terapian jälkeenkin olen osannut tarkastella ongelmia eri näkökulmista.

4. Nautitko elämän tarjoamista haasteista?
Vaikea kysymys. Sanoisinko, että pidän nyt pienistä haasteista. Isommat haasteet kierrän - ainakin toistaiseksi.

Osaanko olla ylpeä saavutuksistani? Kyllä. Ensimmäistä kertaa elämässäni taidan sanoa, että olen ylpeä saavutuksistani. Ne ovat pieniä, mutta mitä siitä! =)

Kyselenkö neuvoja kokeneilta? No aivan varmasti kyselen. Aina ja kaikkialla. Olen huomannut, että ihmiset jakavat mielellään tietoa. Suurin osa ihmisistä on otettuja siitä, että heidän tietojaan ja taitojaan arvostetaan. Otan tiedot vastaan kiitollisena. Molemmat ovat iloisia!

Luulenko, että toisten on helppoa kysellä minulta?
Uskoisin niin. Toivottavasti olen oikeassa!

Nautitko etsiessäsi ratkaisuja ongelmiin?
Nyt täytyy sanoa etten nauti. Olisin paljon onnellisempi mikäli minulla ei olisi ongelmia. Ongelmien syiden etsiminen tuntuu turhalta ja raskaaltakin. Toisaalta se hetki, kun ratkaisun keksii on todella hieno.

Onko sinulla positiivinen asenne itseäsi, kumppaneitasi ja huomista kohtaan? No jaa... On se jo moninverroin parempi kuin muutama vuosi sitten, mutta aina on parantamisen varaa. Teen yhä töitä sen eteen, että näkisin itseni positiivisemmassa valossa.

Tällaisten pohdintojen jälkeen onkin hyvä lähteä kohti uutta työpäivää. Työni on hyvin mielenkiintoista ja opin joka ikinen päivä jotain uutta. Asiakkaat kyselevät kaikenlaista minulta ja minä siinä sivussa heiltä. Me jaamme tietomme ja innostuksemme.
Voi jumpe miten ihanaa työtä saankaan tehdä!!! Onnellinen minä! =)

POSITIIVISTA PÄIVÄÄ
teille muillekin!

sunnuntai 3. toukokuuta 2009

Goodyear -seinämaalaus

Lämmin ja kaunis sää sai minut eilen tien päälle. Otin fillarin alleni ja lähdin kiertelemään kaupunkia. Ihan ensimmäisenä kävin tosin ostamassa läksiäislahjan työkaverilleni ja vein sen myös hänelle. Sitten matkasin satamaan munkkikahville. Että olikin mukava istuskella siinä auringossa ja katsella järvelle. Oi onnea!

Kahvihetken jälkeen ajelin Jyväsjärven rantaraittia pitkin lapsuudenmaisemiini. Olen nähnyt silloin tällöin unia niistä paikoista, joissa leikin ihan pienenä tyttönä. Unet ovat olleet jollakin tavalla ahdistavia joka kerta. Nyt päätin mennä katsomaan miltä ne pienet kujat näyttävät tänä päivänä. Yllätyin näkemästäni. Kujat olivat yhä kapeita kujia ja vain osa niistä oli asfaltoitu. Eniten yllätyin siitä, että osa vanhoista tutuista omakotitaloista oli vieläkin olemassa. Se alue oli kuin jostakin sadusta pienine mökkeineen ja rehevine puutarhoineen. Siellä minulle tuli tosi outo olo ja lähdin takaisin keskustan suuntaan.

Ajelin kaikkiaan kolmisen tuntia. Välillä pysähdyin katselemaan maisemia ja ottamaan valokuviakin. Jotakin mielenkiintoistakin valokuviin tarttui. Ainakin tämä seuraava seinämaalaus on esittelemisen arvoinen:

 

Posted by Picasa

Tuo on mielestäni tosi hieno!

Kun tulin kotiin niin kaivoin kaapista Jyväskylä albumin, jonka olen saanut vastaanottaa kunniakirjan kera ihan itseltään kaupunginjohtajalta. Se oli ihan vaan sellainen kirjoitus- ja piirustuskilpailu vuonna 1982 johon kaikki yläasteen oppilaat osallistuivat. Piirustukseni oli esillä Jyväskylän kaupunginkirjastossa ja voi miten minua hävettikään! En unohda koskaan sitä enkä myöskään sitä kuinka kävin hakemassa palkinnon Jaakko Lóvenilta ison yleisön edessä. Olin ihan paniikissa - olinhan silloin ihan valtavan ujo ja arka tyttönen.


Kirjan otin esille, koska muistin siinä olevan valokuvan:



Seinämaalaus ei ole ollut suinkaan aina talon päädyssä vaan jossakin vaiheessa se peitettiin. Kun rakennukseen tehtiin julkisivuremonttia 90-luvun alussa niin maalaus paljastui. Silloin alkoi melkoinen kädenvääntö. Keski-Suomen museo vaati maalausta entisöitäväksi, mutta lähistön asukkaiden joukossa oli niitä joiden mielestä maalaus heikentäisi alueen viihtyisyyttä.

Minun mielestäni on hieno juttu, että maalaus entisöitiin. Jyväskylästä on tuhottu suurin osa vanhoista rakennuksista eikä niitä pääse ihailemaan kuin valokuvista. Minua ja lukemattomia muitakin jyväskyläläisiä asia harmittaa suunnattomasti. Siksi tuo maalaus ilahduttaa minua niin suuresti. Onhan edes jonkinlainen palanen historiaa ihailtavana....

lauantai 2. toukokuuta 2009

Vappucruising

Voi miten tykkäänkään vanhoista autoista! Siksipä kävin tänäkin vappuna katsomassa vappucruisingin.



Kuvat ovat huonoja ja niiden asettelu vasta huono onkin, mutta siitä viis veisaan. Kyllä noita kaunottaria katsellessa tulee hyvälle mielelle. Ihanaa, että löytyy ihmisiä, jotka pitävät huolta niistä.


------------------------------------

Lisäys 3.5.2009:

Minulta pyydettiin lisää kuvia. Ilollahan minä näitä esittelen. Olkaapa hyvät!

perjantai 1. toukokuuta 2009

Olen kaitsija

Tulipahan taas kerran tehtyä persoonallisuustesti. Tällä kertaa löysin sellaisen Iltasanomien sivuilta.

Testin mukaan olen Kaitsija.

Kuvaus

sympaattinen, hiljanen tosiasioiden ja yksityiskohtien hallitsija. Hän on kiinnostunut ihmisten hyvinvoinnista ja luonteeltaan vakaa, konservatiivinen, luotettava, tunnollinen ja järjestelmällinen.

Vahvuudet

- Sydämellinen
- Kärsivällinen
- Vaatimaton
- Vastuuntuntoinen
- Huolehtiva, omistautuva
- Tarkkaavainen
- Sovinnollinen

Kehittämiskohteet

- tunnollisuus ja järjestelmällisyys ovat hyveitä, mutta tee aloitteita ja kyseenalaista useammin
- muiden hyvinvointi on tärkeää, mutta huolehdi myös henkilökohtaisista tarpeistasi
- älä takerru yksityiskohtiin, ole avoin kokonaiskuvalle
- arvosi ja tunteesi ovat sinulle tärkeät, mutta etsi objektiivista näkökulmaa
- seesteisyys on arvo sinänsä, mutta hyväksy konfliktien arvo


No juu, kyllähän tuo testin tulos vaikuttaa varsin paikkansapitävältä.

Testi löytyy täältä: persoonallisuustesti.

Tapahtui tänään puistossa

 
Posted by Picasa

Fiilikseni vappuna

Raskas, mutta samalla varsin mukava työrupeama on takana. Sain hoidettua työt omasta mielestäni kiitettävällä tavalla. Oloni on nyt helpottunut ja tyytyväinen. Taidan hymyillä koko ajan itsekseni.

Mietiskelin hetken mikä biisi kuvaisi fiiliksiäni parhaiten ja mieleeni tuli tämä:

Kävijöitä 4.3.2010 alkaen