Kotini lähellä oleva Yliopiston puutarha on ihana paikka. Viikko sitten puut ja pensaat kukkivat aivan upeasti ja otinkin tämän kuvan:
Tänään kävin ajelemassa samaisessa paikassa ja tarkistin onko tuo valaisinpylväs todellakin noin vinossa. Ei, ei se ollut vinossa. Minä olen ollut vinossa, kun olen kuvan ottanut. =)
Puistosta ajelin läheiselle lammelle katsomaan sorsanpoikasia. Joka vuosi olen käynyt ihastelemassa niitä söpöläisiä. Oli suuri pettymys, kun niitä ei näkynytkään. Pysähdyin ja katselin tarkasti lammen ympäristöä, mutta ei vaan näkynyt yhtään ainoata. Silloin penkillä istuskellut vanha pappa tokaisi ettei poikasia näy. Sitä sitten ihmeteltiin ja pappa arveli, että poikaset ovat paleltuneet pesiin. Ei kai sentään. Voi ei! Se olisi todella kammottavaa! No, luonnonvoimille ei mahda mitään...
maanantai 8. kesäkuuta 2009
Joku on vinossa
Lähettänyt Anu klo 20.52
Tunnisteet: höpöttelyä
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
10 kommenttia:
Toivottavasti ei ole raasut paleltuneet :S Olisi kyllä ikävää jos niin olisi käynyt.
Hui, kamala, ei saa olla niin! Kaunista siel kyllä on voi mahoton, ei se mitä haittaa jos vähän vinos on ;) :D
Monessa paikkaa linnunpoikaset on kylmettyneet, niin kävi minunkin seuraamilleni poikueille ;D Pihapöntön talitiaisen poikasetkin paleltuivat. Luonto on joskus julmaa!
Tarkoitus oli laittaa toisenlainen hymiö, miten sitä sormet taas lipsahtivat (ovat nekin niin kohmeessa). Ei tosiaan ole hymyn paikka poikasten kylmettyminen!
Nia - Kymmenisen naarassorsaa oli jo ilmestynyt lammelle ja se on aika paha merkki. Haluan kuitenkin uskoa, että niitä pikkuisia vielä saapuu.
Papu - Puistossa on pienellä alueella parisenkymmentä valkokukkaista koristeomenapuuta ja suuret määrät syreenejä. Se on ihana näky ja tuoksu.
Taisin katsella pää kallellaan ihastuksesta puita ja siitä johtui tuo vinouskin. =D
Marjukka - Silmäni pullahtivat päästä, kun näin tuon ensimmäisen viestin hymiön. Tuijottelin vaan sitä ja luin kommenttia uudestaan. Ajattelin, että nyt on muuten Marjukka sekaisin!!! =(
Piipaa-autoa meninasin jo sinne lähetellä. Onneksi laitoit tuon selityskommentin perään. =)
Ei kai niille seuraamillesi silkkiuikun poikasille ole käynyt huonosti...? Voi ei....
Harmittavan monelle pikkuiselle linnulle on käynyt huonosti, ikävää, vielä lupailevat sadetta niin mitenkä sitä ruokaakaan saavat.
Tia - On tämä kyllä omituista, kun ensin on hirveetä hellettä ja sitten vetää pakkaselle. Pahinta tässä on se ettei kenellekään voi valittaa ja vaatia korjausta tilanteeseen. Ei voi kuin voivotella. =(
No jos ny vähän vinos menee tuoksuista ni ei se niin vakavaa :) Voin vain kuvitella miten kaunista siellä on! Onneks kukat vähän auttavat kuvitelmissa. Mutta ollapa ite tuollaisessa paikassa, rakastan sireenin tuoksua (tiedän, että se on syreeni, mut mie olen oppinut sanomaan sireeni) :D
Papu - Minäkin olen puhunut AINA sireenistä ja puhun yhä. Kirjoitukseeni päätin laittaa virallisen nimen. Syynä on se, että estän sillä hyökkäykset oikeinkirjoitusta kohtaan. Niitä tapahtui edellisen blogini aikaan.
Jos minulla oli omakotitalo niin pihassa olisi satavarmasti sireenejä - ei mitään unkarinsireenejä vaan niitä ihan tavallisia.
Onneksi et ehtinyt sitä piipaa-autoa tilaamaan, vaikka välillä kyllä tuntuu, että tarvetta olisi :D
Lähetä kommentti