CLICK HERE FOR BLOGGER TEMPLATES AND MYSPACE LAYOUTS »

lauantai 10. tammikuuta 2009

Iltatarina

Ennen viimeistä käyttöpäivää

-Minkä takia ihmiset pitävät minua saitana,
vaikka tietävätkin että olen testamentannut
koko omaisuuteni seurakunnalle? kysyi rikas
mies kirkkoherralta.

-Annahan kun kerron sinulle tarinan siasta
ja lehmästä, sanoi kirkkoherra. Siasta ei
pidetty kun taas lehmää kaikki rakastivat.
Tämä kiusasi sikaa suunnattomasti.

-Ihmiset puhuvat ystävällisestä luonteestasi
ja suurista kauniista silmistäsi, sanoi sika
lehmälle. Heidän mielestään sinä olet antelias
koska joka päivä annat heille maitoa. Mutta
entäs minä sitten? Annan kinkkua ja pekonia.
Tuotan harjaksia heidän harjoihinsa ja he
käyttävät minusta jopa sorkkanikin. Silti
kukaan ei pidä minusta. Miksi?

-Tiedättekö mitä lehmä vastasi? kysyi
kirkkoherra. Se sanoi: ”Jospa he pitävät
minusta sen tähden että annan heille jotakin
myös silloin kun olen vielä elossa”.


glitter-graphics.com

8 kommenttia:

Marjukka kirjoitti...

Niinpä, kunpa muistaisimmekin antaa jotain hyvää jo eläessämme!
Minä annan sinulle ainakin haleja, saat ne blogistani!

Anu kirjoitti...

Marjukka - Voi kiitos halista.
Kun annetaan niin myös saadaan. =)

Ritva kirjoitti...

Niinpä, se on aivan totta - aina pitää ja pitäisi muistaa myös antaa elämässään - enkä ajattele nyt kaksimielisyyksiä :)
Toivottavasti itsekin muistaisi sen - yritystä ainakin on, aina välillä :) - pienetkin huomionosoitukset tutuille ja tuntemattomille ovat kullanarvoisia ja pitäisi muistaa asettua toisen asemaan, osaa suhtautua oikein....

hejoko kirjoitti...

Niinhän sanoit, mutta mitäs minä uskoisin. Siis multaa, ettei hiekkaan?

Anu kirjoitti...

Ritva - Annetaan mitä annetaan - kunhan annetaan. =D Hih hihiihhh..
Kuule, vaikutat ihmiseltä, joka muistaa läheisiään usein. Sen aistii korteistasi ja kaikista kirjoituksistasi. Saatatpa olla suorastaan "saannin puolella". ;)

Hejoko - Äiti käytti ainakin ihan multaa, mutta jos sillä "emolla" on hiekkaa niin jatka sillä linjalla. Toivottavasti onnistut!

Nia kirjoitti...

Näimpä:) Hyvä kannanotto jälleen!

minde kirjoitti...

Hyvä tarina ja niinhän se on! Noita sarjiksia en haluais lukea. En halua pahaa oloa enempää itelle... itsekästä? Ehkä, mutta kuka musta huolehtii ellen mä ite?

Anu kirjoitti...

Nia - Tuo teksti oli aikoja sitten Positiivarien Ajatusten Aamiaisessa. Laitoin sen silloin talteen ja nyt tänne.

Minde - Kiitos valtavasti sarjakuva-kommentistasi! On ehdottoman oikein olla lukematta tai katselematta sellaista mistä tulee paha olo!!! Itseään ei pidä altistaa millekään sellaisella minkä ei koe olevan itselleen hyväksi. Terppa opetti minulle sen. En minäkään joitakin vuosia sitten olisi moisia lukenut. Viime vuodet ovat muuttaneet ja omalla tavallaan kovettaneet minua. En hätkähdä enää pienistä.

Kävijöitä 4.3.2010 alkaen