CLICK HERE FOR BLOGGER TEMPLATES AND MYSPACE LAYOUTS »

perjantai 17. huhtikuuta 2009

Kutistun kuin pyy..

..maailmanlopun edellä.


Kuvassa ovat minun reiteni sujautettuina vanhoihin tuulihousuihini. Housut ovat olleet kaapissa muutaman vuoden, koska en ole mahtunut niihin. Ne olivat reiden kohdalta niin tiukat, että saumat meinasivat ratketa. Vetoketju ja neppari eivät menneet lainkaan kiinni.
Eilen illalla mieleeni tuli kokeilla josko mahtuisin niihin. Kevyesti! Keikistelin iät ajat peilin edessä. Menin kyykkyyn, venyttelin ja pyllistelin. Ei kiristänyt mistään.

Olin yhtä hymyä! =D

Olen ollut koko elämäni normaalipainoinen. Kaksi ylipainopiikkiä minulla on kuitenkin ollut. Molemmat ovat osuneet masennuskausiin. Ensimmäinen oli kolmekymppisenä ja toinen nyt nelikymppisenä. Kun elämä ei maistu niin ruoka kyllä maistuu. Siinä se - minun ylipainoni "salaisuus".

Kun sain talvella mielenkiintoisen työpaikan niin mieleni virkistyi. Ajatukseni eivät pyörineet enää pienissä ympyröissä enkä ehtinyt istumaan sohvalla herkkukuppi vieressäni.

Työn avulla sain taas elämääni selkeän vuorokausirytmin. Silloin päätin myös aloittaa hitaan painonpudotuksen. Mitään totaalista herkuista kieltäytymistä tai nälässä olemista en pystyisi ikinä vetämään paria päivää pidempään. Tarvitsen ruokaa säännöllisesti ihan jo epilepsianikin vuoksi. Avukseni otin Kiloklubin. Kirjasin sinne ylös kaikki suuhuni mättämät ruuat. Jo muutaman päivän päästä tajusin, että sain ruuistani ihan järkyttävät määrät kaloreita! Sitten aloin tutkimaan missä ruuissa on eniten kaloreita ja mistä voisin niitä karsia.

Kiloklubin ruokaosio on todella hyvä juttu! Sieltä näkee paljonko kaloreita on esim lasillisessa tuoremehua tai ruisleipälassa. Löysin omat ongelmakohtani ja tein muutoksia. Join esim ennen ihan tolkuttomasti täysmehuja, koska olin ajatellut etteivät ne voi lihottaa - ovathan ne täyttä hedelmää! En ollut tajunnut, että niissähän on mielettömät määrät kaloreita. Jätin siis mehun pois ruokien yhteydestä. Vesi ajoi saman asian. Noin pieniä muutoksia siis tein. Muutaman viikon päästä ruokieni kalorimäärät olivat sillä tasolla kuin niiden pitikin.

Tuloksia alkoi tapahtumaan nopeasti. Painoni alkoi tippumaan ja nyt viiden kuukauden jälkeen olen peräti 8 kiloa kevyempi! Us-ko-ma-ton-ta!

Kun tiputan kilon niin en ole enää tätäkään tilastoa rumentamassa:

3 kommenttia:

tia kirjoitti...

Tänne ruudun ääreen asti välittyy sinun tunteesi, hienoa Anu, paljon olet saanut aikaiseksi. Kyllä tuo työsikin on auttanut näissä kaikissa ja pelkkää säästöä kun voit käyttää vanhoja vaatteita kaapistasi.

minde kirjoitti...

Hieno homma, totta tosiaan! Kai siitäkin voi onnitella? Onnea:)

Anu kirjoitti...

Tia - Kiva, jos sain välitettyä iloni ilman, että vaikutan ylpeältä. En kerskaile saavutuksestani vaan olen mielettömän tyytyväinen siitä. En uskalla riemuita painonpudotuksestani kaikissa "piireissä".
On aivan totta, että säästän pitkän penn.. ei vaan sentin voidessani käyttää vanhoja vaatteitani. Kuvassa olevat tuulihousutkin kuuluvat hyväkuntoiseen Haltin asuun. Asussa on ilo pyöräillä huonommillakin keleillä. =)

Minde - Eiköhän tämä ole onnittelun paikka. Kiitos! =)

Kävijöitä 4.3.2010 alkaen