Saturday Night Fever

Lauantai päivä on aluillaan. Istun tässä sohvasängylläni jalat pöydällä ja kone sylissäni niin kuin yleensäkin aamuisin. Kahvi on sängyn vieressä olevalla pienellä pyöreällä jakkaralla. Kun katselen asuani niin mietin, että kylläpäs sitä ollaankin tyylikästä tänään. Paras etten kerro miten juntilta näytän tässä omituisessa aamuisessa aamulookissani, johon kuuluu varsin mielenkiintoinen kerrospukeutuminen. ;)

Minulla on tänään vain neljän tunnin työpäivä. Luvassa on todennäköisesti melkoista pyöritystä ja noloja hetkiä. Tiedän valitettavasti etukäteen, että myymälään on tulossa isompi porukka ulkomaalaisia. En minä mikään rasisti ole eikä minulla ole mitään ulkomaalaisia vastaan! Tuo on paras hönkäistä heti tähän. Ongelmani on vaan siinä etten osaa sanoa oikein mitään englanniksi. Änkytän ja osoittelen sormella sinne tänne. Noloa. Täytyy kyllä sanoa, että jännitykseni on laantunut tässä viimeisen viikon aikana, koska olen huomannut miten ymmärtäväisesti ja ystävällisesti englantia puhuvat ihmiset suhtautuvat kielitaidottomuuteeni. Yksi nuori pariskunta intoutui jopa kehumaan minun sinnikästä yrittämistäni ja ennen kaikkea ystävällisyyttäni. Se myyntitilanne oli minulle hyvin kinkkinen, koska yritin esitellä kosmetiikkatuotteita, jotka eivät ole mitään ihan tavallisia. Sain kuin sainkin tehtyä itseni ymmärretyksi ja arvatkaapa mitä pariskunnan komeampi osapuoli sanoi minulle..? Hän sanoi: "You have good body language!". Ou nou...

Vaikka työpäiväni on lyhyt niin se tulee olemaan todella työntäyteinen. Myyntityön lomassa yritän tehdä pari tärkeätä tilausta. Mikäli en ehdi tehdä niitä niin joudun tekemään ne sulkemisen jälkeen. Ei se sinällään haittaa minua, mutta tänään en malttaisi enkä ehtisi jäädä ylitöihin koska..

Lähden tänään vähän "rimpsalle". Pitkästä aikaa vietän iltaa rakkaan ystäväni kanssa. Hän tulee työpaikalleni sulkemisaikaan ja siitä suuntaamme syömään jonnekin ja sitten minun luokseni. En halunnut tästä illasta mitään tavallista baari-iltaa vaan keksin meillä mukavaa ohjelmaa. Menemme katsomaan Seisomapaikkaklubin stand up -esitystä ravintola Ilokiveen. Kumpikaan meistä ei ole ennen käynyt katsomassa niitä esityksiä. Uskon, että meillä on hauskaa.

Sieltä me sitten suuntaamme ehkä kaupungille. Me molemmat olemme kovia tanssimaan, joten nyt on kyllä paras hioa vähän unohtuneita kuvioita tämän avulla: