CLICK HERE FOR BLOGGER TEMPLATES AND MYSPACE LAYOUTS »

keskiviikko 11. marraskuuta 2009

Ällöpositiivista!

Täräytin tuollaisen otsikon kaiken varalta. Tiedän nimittäin, että positiiviset postaukseni saattavat ärsyttää joitakin. Heidän kannattaa lopettaa siis lukeminen tähän. ;)

Vietin tänään leppoisaa vapaapäivää. Eilen satanut lumi piristi mieltäni vaikken juurikaan ulkona ollut. Oli kiva katsella ikkunasta lumisia puita. En ole mikään syksyihminen joten talven saapuminen oli minulle mieleinen juttu.

Minua vaivannut väsymys on poissa. Jaksoin puuhastella tänään kaikenlaista pientä. Tein kutakuinkin puolen vuoden tauon jälkeen perunamuussia. Voi miten ihanalta se maistuikaan!



Herkuttelin myös vuoden ensimmäisillä joulutortuilla. Eipä ollut valittamista niidenkään maussa. Njam!



Tällainen herkuttelija minä olen aina. Minkäs teet, kun tekee mieli hyvää joka ikinen päivä.

Päiväni kohokohta oli kuitenkin se, kun allekirjoitin työsopimuksen. Nyt vasta tunnen olevani ihan oikeasti vakituinen työntekijä. Suu vehnäsellä lueskelin sitä moneen kertaan. Jotenkin vaan meinaa olla epäuskoinen olo. Ai miksikö..? No, kun vuosi sitten otin vastaan vapaapäivien tuuraajan paikan. Tiesin, että mikäli selviäisin siitä pestistä kunnialla niin saisin äitiyslomantuuraajan paikan. Sain sen ja olin ikionnellinen. Alkuperäisen suunnitelman mukaan työsuhteeni piti loppua tänään. Olin siis varautunut olemaan työtön huomisesta päivästä alkaen. Vaan mitenkäs kävikään....? Äitiyslomalla ollut työntekijä ei palaakaan töihin ja minä sain hänen paikkansa. Voi juukeli!
Kannattaa siis ottaa vastaan sijaisuuksiakin. Koskaan ei voi tietää mitä niistä poikii. =)

Jahas. Nyt on aika painaa pää tyynyyn. Hyvää yötä.....

11 kommenttia:

minde kirjoitti...

Hieno homma, totta tosiaan! Onnea!!!

tia kirjoitti...

Sylin täydeltä onnitteluja, hienoa, sinä edennyt komiasti urallasi :-)

Anu kirjoitti...

Minde ja Tia - Kiitos. Te ja monet muutte tiesitte jo ennestäänkin, että minulle on luvattu vakkaripaikka.
Suullinen työsopimus on yhtä pätevä kuin kirjallinenkin, mutta monia vastoinkäymisiä ja pettymyksiä kokeneena ihmisenä en jotenkin sisimmässäni voinut luottaa siihen. Halusin mustaa valkoisella.

Tinka kirjoitti...

Voi itku, miten hyviä uutisia! :D Vähänkö mie oon ilonen sinun puolesta!! ONNEA!!!

Arjaanneli kirjoitti...

Jovain on aihetta torttuseen ja muussiin!!!
Hieno homma:)

marjukka kirjoitti...

Minä olen oikein "peruna-fani" ja muussi on yksi suosikeistani. En olekaan tehnyt sitä vähään aikaan, laitetaanpa korvan taakse. Hienoa, kun paikkasi vakinaistettiin, kyllä sen vuoksi voi hyvin torttukahvit juoda! Mihin sinä vielä ehditkään!

Anu kirjoitti...

Tinka - Vielä se sinullakin tärppää. Tiedä vaikka ihan piakkoin. ;)
Pidetään peukkuja!

Arjanneli - Juu, olihan sitä aihetta herkutella. Minä tosin herkuttelen vaikkei olisi aihettakaan. Tai no... eikö siinä ole ihan kylliiksi aihetta herkutella, jos tekee mieli hyvää..?! Kyllä minusta. =)

Marjukka - Peruna pesee pastan mennen tullen! Siitä saa ihania keittoja ja laatikoita. Niin ja tietenkin sitä muussia. Njam!
Pistähän muussia korvan taakse. ;)
Niin.. tiedä tuota minne vielä elämäni aikana ehdin. En tosin tavoittele mitään. Annan elämän mennä omalla painollaan ja katson mitä se tuo tullessaan. =)

Henu kirjoitti...

Onnea sopimuksesta!
Ja muusi on parasta :)

Anu kirjoitti...

Henu - Kiitos! Muussi rules! =D

Abana kirjoitti...

Ihania uutisia, hurjasti onnea!
Ja mitään ällöpositiivista ei tässä(kään) jutussasi ollut :D

Perunat - ja muusi etenkin: njam. Samoin tosin ajattelen pastastakin. Ostin sattumoisin tänään pakastemuusia, itse en viitsi tehdä.

Anu kirjoitti...

Abana - Pakastemuussia en ole koskaan maistanut vaikka valmisruokia paljon syönkin.

Jutusta piti tulla piiiiitkä ja elämän ihanuutta ylistävä. Nukku Matti kävi kuitenkin heittämässä hiekat silmille ja jouduin lopettamaan kesken. En siis tainnut päästä sille ällöpositiivisuus asteelle.

Kävijöitä 4.3.2010 alkaen