Tummaa paahtoa

Olen tosi kova juomaan kahvia ja olen melko ronkeli juomani kahvin suhteen. Juhla Mokka on ollut aina minun mieleistäni, mutta viimeksi ostamani paketti on ollut aivan mautonta. Tänä aamuna keitin siitä kahvin niin, että käytin yhden mitallisen enemmän jauhetta kuin normaalisti. Eipä tullut normaalia kahvia vieläkään ja jouduin heittämään sen viemäriin. Inhoan laihaa kahvia! Yöks!
Pakkausmerkinnän mukaan kahvi on valmistettu viime kuussa eikä pakkauskaan ollut rikki, kun sen ostin. En voi käsittää miksi siinä ei ole makua. Aioin lähettää sen tehtaalle tutkittavaksi, mutta enpä sitten viitsinytkään vaan nakkasin sen roskiin. Ensimmäistä kertaa elämässäni heitän kahvijauhetta menemään!

Laihaan litkuun tympääntyneenä ostin tänään tummapaahtoista kahvia. Kun avasin pakettia niin luin samalla sen tekstin..


Minua alkoi naurattamaan. Olin ostanut tummaa presidenttiä. Täytyy kyllä sanoa, että tämä "Obama-Kahvi" on kovasti minun mieleeni! ;)

Tekeleitäni

Kerroin täällä jossakin vaiheessa, että tein viikonloppuna kortteja. Eikös vaan "kansa ole vaatinut" minua esittelemään niitä täällä. Voi voi sentään.... Ne ovat kovin vaatimattomia, mutta laitetaan nyt sitten tänne kuvat.

Ensimmäisen kuvan keijukortteihin käytin niitä aiemmin mainitsemiani kuvia. Yksi kaunein kuva on vielä käyttämättä, koska minulta ei löytynyt sinistä korttipohjaa. Korteista ei tullut niin hienoja kuin olin kuvitellut. Kaksi vasemmanpuoleista korttipohjaa ovat oikeasti kauniin helmiäishohtoisia.


Tiimarin 3D-nalle on valtavan paksulle paperille painettu ja sen lisäksi tosi mattapintainen. Arkilla oli pari muutakin kuvaa, mutta annoin ne ystävälleni.
Tuo valmiiksi stanssattu 3D-lintu taas on aivan ihana, mutta en osannut käyttää sitä kortissa. Pohja on oikeasti melko vaaleanpunainen ja helmiäishohtoinen. Nallekortin pohja taas on kullanvärinen.


Nämä seuraavat kuvat on tehty valmiiksi stanssatuista 3D-kuvista.


Seuraaviin kortteihin käytin vain yhden valmiiksi stanssatun 3D-kuvan. Pohja on aivan tummanvihreä.


Seuraaviin kortteihin käytin vain 3D-kuvien alimmaiset osat. Lopuista osista teen kortit sitten, kun viitsin leikata ne. Nuokin pohjat ovat helmiäishohtoisia.

Ihmettelen tässä sitä miksi en käyttänyt salamaa kuvatessani...? Silloin olisivat väritkin tulleet oikein esille.


Noita kortteja tehdessä minulle ei syntynyt lainkaan sellaista tekemisen iloa kuin yleensä askarrellessani. En osannut käyttää erivärisiä kartonkeja tehosteena enkä muitakaan jippoja. Hologrammikuvat olivat minulle jotenkin vaikeita. Niihin oli hankalaa lisätä mitään, kun ne olivat jo yksistään niin näyttäviä. Siitä johtuu siis tuo korttien yksinkertaisuus.

Nyt tämä täti lähtee nukkumaan. Huomenna minulla on työpäivä. Minulla on tosin vain yksi tunti töitä. Kyllä - yksi tunti!!! Kuuluukohan siihen kahvitauko. Hih!


---------------------------
Lisäys 5.11. aamulla:

Vaalensin hieman noita kuvia. Ne on kuvattu valkoisella pöydällä joten siitä voi kuvitella etteivät värit ole oikeat. Salamavalolla kuvatessani kortteihin tuli niin paljon heijastuksia ettei niistä saanut enää mitään selvää. Seli seli seli - taitamaton tässä selittää. ;)
Otin samalla pois tyhmiä kirjoituksiani kuvien yhteydestä.

Omituisten Otusten Kerho

Marjukka haastoi minut Omituisten Otusten Kerhoon. Kiitos Marjukka!
Otan jäsenyyden ilolla vastaan. =D

Tehtävänanto: “paljastan viisi omituista tapaani. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä.”

Paljastukseni:

1. Pidän huolen siitä, että kaikkia mukejani tulee käytettyä yhtä paljon. Ne ovat avohyllyssä ja otan mukin aina ylähyllyltä käyttöön. Sitten nostan alemmalta hyllyltä mukin sen tilalle ja sen tilalle taas mukin alemmalta hyllyltä. Näin alimmalle hyllylle jää aukko johon nostan uuden mukin kuivauskaapista. Vierailta kysyn aina mistä ylimmän hyllyn mukista he haluavat juoda kahvia/teetä.

2. Syön omenat huomiotaherättävän erikoisesti. Isken ylähampaani napakasti omenaan ja käännän omenaa käsin niin, että omenasta irtoaa pala suuhuni. En käytä siis lainkaan alaetuhampaitani. Tuo on peruja siitä, kun häpesin lapsena pahasti ristissä olevia alahampaitani. Niistä jäi hirveät jäljet omenaan.

3. Söin alle kouluikäisenä niin paljon silliä etten ole koskenutkaan silliin sen jälkeen. Tuli niin sanotusti kiintiö täyteen sen herkun osalta. Äitini kertoi kuinka söin salaa kaikki sillit jääkaapista. Ellei siellä ollut silliä niin söin Kallen Mätitahnat. Ellei ollut mätitahnaakaan niin minulle kelpasi sinappikin. Äitini joutui piilottamaan ne kaikki minulta.

4. Nukun yömyssy päässä.

5. Puhun kaikille eläimille - jopa netissä ja lehdissä oleville. Eilen juttelin ystäväni koiralle puhelimessa.

Voi sentään. Olisin voinut kertoa vaikka kuinka paljon omituisuuksiani. No, viisi piti kertoa ja ne olivat siinä. Pyydän mukaan vain kolme ja he ovat:

Marika

Hilkka

Minde

Ottakaa haaste vastaan mikäli haluatte. En pahastu mikäli ette ota.

Tervetuloa Omituisten Otusten Kerhoon!!!

Täältä voi muuten kuunnella meidän kerhomme oman laulun:

Rölli: Omituisten Otusten kerho

-----------------------------------------

Lisäys hetkeä myöhemmin:

Höh ja Pöh!!! Lukihäiriö tai mikä lie taas iski äsken - eiväthän nuo kaikki olleet tapoja vaan omituisuuksia. Tässä haettiin siis nimenomaan tapoja.

Vaihdoin niistä nyt pari. Pääsenköhän noilla jäseneksi....?????

----------------------------------------

Lisäys vieläkin myöhemmin:

Kutsun Omituisten Kerhoon saa myös:

Ritva

Kelpaat kelle vaan

!

Sekametelisoppaa

En saa nyt rutistettua tänne mitään järkevää juttua. Päässäni on niin paljon ajatuksia, että se halkeaa kohta! Kun alan kirjoittamaan tänne jotain niin kaikki asiat tunkevat voimalla mieleeni ja sitten ne purkautuvat hirveällä vauhdilla sormien kautta näppäimiin ja sitä kautta ruudulle. Se on sellaista sekametelisoppaa etten jaksa lukea sitä itsekään.

Kyllä - minulla on nyt vähän huolia. Tällä hetkellä tarvitsisin jonkun joka ravistaisi minua kunnolla ja laittaisi asiat järjestykseen päässäni. Nyt päällimmäisenä pyörii ikävät ajatukset. Minulla on ollut aina ongelmia itsetuntoni kanssa. Huono itsetunto nostaa päätään tietyissä tilanteissa ja nyt on yksi sellainen. Terppani varoitteli minua juuri näistä hetkistä ja kehotti minua muistelemaan hänen neuvojaan juuri silloin. Olen kuullut hänen äänensä korvissani viime päivinä. Siinä hän kököttää olkapäälläni ja kimittää korvaani: "Olet arvokas ihminen!", "Ole armollinen itsellesi!",....

Tällä hetkellä minulla on kyseessä ammatillisen itsetunnon romahtaminen. Paha juttu. Mikäli en saa kammettua ajatuksiani oikeille raiteille niin huonosti käy. Vertaan itseäni koko ajan nykyiseen pitkäaikaiseen työntekijään. Tiedän ettei minun pitäisi tehdä niin, mutta teen kuitenkin koko ajan. Hitto! Perfektionistin luonteellani on todella vaikeata tunnustaa virheitä sekä olla jatkuvasti toisen ihmisen opetettavana ja käskytettävänä. Olen törmännyt uudessa työssäni monenlaisiin ongelmiin. Tiesin etten ole ottamassa mitään helppoa pestiä vastaan, mutta vastoinkäymisiä on tullut enemmän kuin olin ajatellut. Välillä olen heittämässä hanskat tiskiin, mutta sitten taas sisuunnun ja päätän jatkaa. Joudun raivaamaan ongelmia tieltäni koko ajan - joka päivä. Yritän keskittyä ajattelemaan kaikkia ihania puolia työssäni, joita on aivan valtavasti. Pienet huonot hetket saavat minusta aivan liian suuren vallan nyt.

Positiivareiden Aamun Ajatuksessa oli jokunen päivä sitten tämä:


Elämässä on kaksi perusvalintaa:
hyväksyä olosuhteet sellaisina kuin ne ovat
- tai hyväksyä vastuu niiden muuttamisesta.
-Dennis Waitley-


Osui ja upposi! Minä en hyväksy enää olosuhteita mikäli ne eivät miellytä minua. En jää enää tuleen makaamaan. Koska työssäni törmään jatkuvasti siihen ongelmaan etten osaa puhua englantia niin yritän ainakin tehdä asialle jotain.
Olen viime päivinä lueskellut ääneen myymieni tuotteiden esitteitä englanniksi. Yritän sillä tavalla opetella ammattisanastoa.
Sen lisäksi höpötän itsekseni kotona toistaen tämän levyn lauseita:

Tässä siis syy miksi en ole kirjoitellut tänne juurikaan kuulumisiani. Ajatukseni ovat aivan muualla kuin blogimaailmassa. Tänään rentoudun oikein kunnolla. Teen myös retken kauempana olevalle isolle kirpparille. Siellä käyminen rentouttaa minua paremmin kuin mikään muu.

Tavataan taas!

Erotatko sävyt?

Löysin jokunen aika sitten Abanan Bittipiilo-blogista tosi kivan testin, jossa voi testata sävyjenerottelukykynsä. Tein testin eilen illalla ja sain tulokseksi 16. Paras tulos olisi pyöreä nolla. Luulen, että jokunen blogissani käyvä kortintekijä ja valokuvausta harrastava pääsee nollaan tai ainakin lähelle sitä. Vai mitenkähän on...? Testatkaapas kykynne täällä:

Hue test

Huolettomuus

Tuo sarjis on tänään Keskisuomalaisen verkkosivuilla.
Se pisti omalla tavallaan miettimään asioita....

Ihana sunnuntai

Nukuin yhdeksään, join aamukahvit tässä koneen äärellä, katsoin televisiosta sisustusohjelmat, laitoin ihanaa ruokaa, söin ja istahdin taas tähän koneen äärelle. Jalkani ovat mukavasti pöydällä ja kone on sylissäni. Lohiherkkua täynnä oleva masuni yrittää tunkea koneen päälle, mutta siitäkin huolimatta minun tekee mieli kahvia. Kohta kyllä keitän..

Minulla on tosi hyvä olo. Kännykkäni on äänettömällä, koska kaipaan nyt omaa rauhaa ja hiljaisuutta. Tällainen minä olen - hyvin sosiaalinen, mutta haluan silti vetäytyä välillä tänne omaan kolooni pois ihmisten parista. Olen kuin tuo ylälaidan omaan altaaseen hypännyt kala. Siksi siis valitsin tämän blogipohjan.

Tänään tarkoitukseni on askarrella kortteja. Eilen illalla aloittelinkin jo vähän niitä. Leikkelin ja liimailin tällaisia erikoisia Seinäjoen käsityömessuilta ostamiani jutskia:


Värikkään taustakuvan päälle liimataan ääriviivatarra, jonka kuvioiden välissä on kontaktimuovin kaltainen läpinäkyvä tarra. En osaa selittää asiaa paremmin enkä tiedä mikä tuon systeemin nimi on. Lumikellot myi näitä jutskia messuilla, mutta nyt en onnistunut löytämään niitä heidän nettisivuiltaan vaikka ne varmastikin ovat siellä. Minulle tuo oli ihan uusi juttu vaikka monille kortintekijöille ehkä jo menneen talven lumia.

Esittelen täällä valmiita kortteja kunhan saan ne valmiiksi. Ehkä siis jo tänään.

Ei himpatti - nyt on kyllä saatava kahvia! Se on moro!



-----------------------------
Lisäys myöhemmin samana päivänä:

Tia näppäränä etsi Lumikellojen sivuilta nuo kuvat. Ne löytyvät täältä.
Kiitos paljon Tia!

Pottunenä

Tässä se sitten on - aamullisen tonttuiluni tulos siis:


Heh heh heheeeee.... Eihän tuota voi nauramatta katsoa!
Anna anteeks Tonttu Pottunenä!

Olin aluksi tekemässä sille puolta pienempää nenää, mutta ystäväni letkautti minulle: "Luomenko meinaat sille tehä?". Hän sanoi, että tällä tontulla pitää olla niin ISO nenä ettei lakki tipu vaan jää nenän päälle. No nyt ei kyllä tipu! Heh he hee...


Kuvissa tuota möykkyä on vaikea edes hahmottaa tontuksi, mutta livenä siitä tulee tosiaankin mieleen tonttu - itseasiassa ihan hellyttävä tonttu. Reppana ei näe eteensä, kun silmät on ison lakin alla...

Ystäväni huovuttamalla tontulla on yhtä iso nenä kuin tuollakin. Hän aikoo tehdä noita useamman ja laittaa ne sitten ison käppyräisen koivunrangan päälle kököttämään. Siitä tulee varmasti hauska asetelma jouluksi.

No, siinäpä oli teille muillekin naurunaihetta lauantai-illan iloksi.

Minä menen nyt katsomaan Avaraa Luontoa. Se on kyllä yksi parhaista televisio-ohjelmista!!!

Näppäinlukko päällä....

...ja hiirikin on hukassa!

Vaikeaa on siksi tämä blogin päivittäminen. ;)

Sain tuon kuvan teksteineen eilen illalla ystävältäni sähköpostin kautta.
Ihan kuin hän olisi arvannut, että minulla on ongelmia tietsikan kanssa.
Harmitus hävisi oitis!