Sisäisen sisustajan herääminen osa 1

Tänään iltapäivällä sain harvinaisen voimakkaan energiapiikin. Laitoin ruuan, vein roskat, tiskasin ja sen jälkeen istahdin väkertämään koruja. Tein yhdet korvakorut ystävälleni.



Nuo hopeiset neliöt irrotin hänen kaulakorustaan. Niissä oli kahdessa nurkassa kiinteät lenkit, jotka napsaisin poikki ja viilasin sitten terävät reunat pois. Neliöitä oli kaikkiaan viisi ja viilasin ne kaikki saman tien. Työ rasitti viime aikoina kipeinä olleita sormiani niin pahasti etten voinut jatkaa korujen tekemistä. Olin kuitenkin tyytyväinen, että sain edes yhdet valmiiksi.

Olin edelleen omituisen energiapiikin vallassa ja päätin purkaa sen huonekalujen siirtelyyn. Vein eteisestä tuolin varastoon ja siirsin sen tilalle punaisen lipaston olohuoneesta. Siirrettyäni lipaston huomasin, että siinä oli kolhuja. Katselin sitä tovin surullisena, mutta sitten muistin, että olin paikkaillut sen kolhuja aiemmin punaisella maalilla. Niin menin etsimään maalipurkkia ja sieltähän se löytyikin askartelutarvikkeiden joukosta. Siitä sitten vaan tekemään pientä pintaremonttia...



Lipaston paikkailun jälkeen katselin eteistä ja totesin etteivät äskettäin tekemäni tapettitaulut käyneet seinälle. Otin ne pois ja vein kaappiin. Kaapista löytyi ikäisestäni kalenteripyyhkeestä tekemäni taulu ja ripustin sen seinälle. Sitten laitoin vielä kivoja pieniä esineitä lipaston päälle. Katsoin eteistä tyytyväisenä. Sehän oli kivempi kuin koskaan ennen!

Päätin lopettaa touhuamisen ja keitin kahvit. Siinä kahvia juodesani katselin olohuonetta. Eteiseen viemäni lipaston paikalla oli vain pölyä ja stereot. Eihän niitä stereoita voinut lattialle jättää! Energiapiikkini ei ollut hävinnyt joten päätin jatkaa puuhastelua.

Nyt on niin myöhäinen ilta etten voi kertoa mitä sitten tein. Jatkan tätä jorinaa huomenna.

Nyt unten maille....