Sisäisen sisustajan herääminen osa 2

Eilen nukkumaan käydessäni kuuntelin sateen kohinaa. Viimeinen ajatus, jonka muistan ennen nukahtamistani on "voi ku aamulla ei satais". Sitten minä nukahdin ja aloin katselemaan unia. Enpä muista, että olisin ennen ajellut polkuautolla. Nyt ajelin sellaisella lapsuudenmaisemissani hienon herran kanssa. Olimme matkalla teatteriin. Minä nautin matkasta istuessani sen mustapukuisen herran sylissäni. Osoittelin sormellani tien varrella olevia taloja ja kerroin ketä niissä asui. Yhden talon pihan poikki kulki puhelinlangat ja mitä niiden päällä olikaan..?!? Lehmä! Kyllä, siellä kiikkui iso ruskea lehmä! Minä en yllättynyt kovinkaan paljon asiasta vaan kerroin sille hienolle pukumiehelle, että talossa asuu ihana taiteilijapersoona ja hän keksii mitä milloinkin. Minua hihitytti, mutta pukuherra vain tuhahti kireä ilme kasvoillaan ja jatkoi matkaa. Olimme menossa teatteriin.

Joo, ihan vääränlaisessa seurassa olin viime yönä. Tänään minulla on työpäivä ja pääsen taas mieleiseeni seuraan. Työkavereita minulla ei ole rinnallani, mutta tapaan taas kaikenlaisia mielenkiintoisia ihmisiä - todennäköisesti taiteilijapersooniakin. ;)

Oho! Minun piti kertoa vain eilisestä energiapiikistäni ja kirjoitinkin tuollaisen alustuksen. Aika mennä asiaan, että ehdin töihin..

Eilisten päiväkahvien jälkeen jatkoin siis olohuoneen huonekalujen kimpussa. Minulla kaksi aivan liian isoa sohvaa ja yksi aivan liian iso televisio. Niiden vuoksi huoneen järjestys on ollut vuosien varrella lähes muuttumaton. Televisioni on järkyttävän painava kuvaputkimalli eikä sitä siirretä yksin minnekään. Aikoinaan pyysin siskoni apuun, kun halusin siirtää television nurkasta toiseen. Silloin sain edes jotakin pientä muutosta olohuoneeseen. Viimeiset 6 vuotta televisio on nököttänyt samassa nurkassa. Mokoma rohjake!!! Olen jo vuosia haaveillut, että pääsisin siitä eroon. Olen ajatellut, että kyllä se jossakin vaiheessa alkaa temppuilemaan ja minulla on hyvä syy ostaa uusi. Ei, se toimii aina vaan moitteettomasti. Pari viikkoa sitten tein kuitenkin päätöksen hankkiutua siitä eroon. Meinasin ensin laittaa sen myyntiin Huuto.netiin, mutta totesin etteivät vastaavat rohjakkeet ole käyneet siellä kaupaksi. Päätin siis etsiä sille uuden kodin muuta kautta. Lahjoitan sen hyvälle ystävälleni. Nyt rohjake ja minä odotamme, että ystäväni saapuu...

Ou nou! En ole vieläkään päässyt asiaan. ;D
Näyttää siltä, että eilinen energiapiikki on puhkaissut juttusuonenikin! Hih hih hih..

Taitaa olla paras, että kerron vain kuvin mihin jamaan olohuoneeni jäi eilisen huonekalujen siirtelyn jälkeen:



Rohjake esti minua saamasta sohvia niille paikoille minne ne aion laittaa. Lähemmäksi tavoitetta ne kuitenkin sain. "Hieman" epäkäytännöllinen asetelmahan tuo nyt on, mutta joku päivä rohjake lähtee ja sitten toinen siirtyy metrin oikealle ja toisen taas tuuppaan takaseinään kiinni. Sitten on kulma kohdallaan. Tällä hetkellä se rohjakekin on toisen sohvan käsinojan takana. Olkoot! Televisio ei ole minulle tärkeä kapistus.

Huonekalujen siirtelyn, pölyjen pyyhkimisen ja imuroinnin jälkeen näpersin vielä korvakoruja. Tässä muutamat:



Nyt äkkiä suihkuun, aamupalalle ja töihin. Ai niin.. Sitä piti vielä sanoa, että älkää hyvät ihmiset menkö ostamaan Iskusta huonekaluja!!!! Ne on niin hemmetin laadukkaita ettei ne hajoa ikinä! ;D
Noidenkin sohvien kanssa joutunen elämään vielä toiset kymmenen vuotta. Arvatkaapa vaan tekisikö mieli jo muuttaa olohuoneen väritystä. Kyllä! Vaan mitäpä värejä noin hallitsevan värisiin sohviin voisi yhdistää..? Eipä juuri mitään!

Mukavaa toukokuun viimeistä päivää kaikille!