Kirppisretki

Toissapäivänä kävin kaupungin toisella laidalla olevalla Seppälän Kirpputorimarketilla. Viimeksi kävin siellä sinä päivänä, kun myin Vespani ja siitähän on aikaa jo muutama kuukausi. Nyt kuljin osan matkasta linja-autolla ja osan kävellen. Se kirpputori on niin valtavan iso paikka, että siellä saa helposti kulutettua aikaa useammankin tunnin.

Kiersin ensin osan pöydistä ja tutkin myynnissä olevat huonekalut. Löysin aivan ihanan nojatuolin. Istuskelin siinä pitkät tovit ja haaveilin miten hyvin se kävisikään minun olohuoneeseeni. Tuolissa ei ollut hintaa ja menin kysymään sitä henkilökunnalta. Se oli myyty. Niinpä tietenkin... =(

Ajattelin, että paras tapa toipua siitä harmituksesta on mennä ihanaan Elsa-Baariin kahville. Siellä on aina hyvä valikoima leipiä ja leivonnaisia. Nautiskelin kahvin pullan kera katsellen samalla Baarin vanhanaikaista sisustusta. Seinillä on vanhoja mainosjulisteita, kalusteet ovat vanhoja ja mikä hauskinta - siellä on myös jukebox. Se ei toimi, mutta kivahan siihen on käydä nojailemassa. Siitä minulle tulee mieleen sekä hyviä että huonoja muistoja..

Tauon jälkeen kiersin sitten kirpputorin isomman puolen. Siellä on ihan valtavasti pöytiä ja katselemista riittää. Ihanat vanhat astiat ja muut esineet ovat niin kovissa hinnoissa nykyään etten minä niitä pysty ostamaan. Onneksi niiden katseleminen on ilmaista! Kun tarkemmin ajattelen niin enhän minä niitä itselleni edes haluaisikaan. En tykkää pitää juurikaan esineitä esillä hyllyissä joten kaappien kätköihinhän ne tavarat minulla hautautuisivat.

Kulutin aikaa kirpputorilla peräti kolme tuntia! Jotain kivaa sentään löysinkin...

Löysin kaksi purkillista kivaa tummaa koristehiekkaa. Se oli tosi halpaa ja otin purkit kainaloon. Kuva hiekasta oli jo tuolla ylhäällä. Samasta pöydästä löysin myös aivan ihania joulukuusen palloja:



Pallot ovat isoja, kauniin mattapintaisia ja niissä on samettikuvioita. Maksoin 12 pallosta yhteensä 4 euroa. Ei ollut paha hinta! Viime joulun alla meinasin nimittäin ostaa kuusenpalloja, mutta mieleiseni olivat ihan törkeän kalliita! Eilen kävin katsomassa tuollaisten vastaavien hintoja kaupungilla ja olisin joutunut maksamaan niistä tavarataloissa moninkertaisen hinnan. Neljä palloa saattoi maksaa jopa 8euroa! Hyvä ostos oli siis.

Muutaman pöydän päässä olikin sitten sopivasti joulukuusenjalka. Se oli muovinen ja maksoi euron. Halpahan se oli ja tarvitsisin sellaisen, mutta.... Ei, muovinen on liian kevyt ja sen lisäksi ruma. Päätin, että hankin jostain joskus valurautaisen. Niitä en nähnyt missään kaupassa viime vuonna ja ajattelin sellaisen olevan kiven alla tänäkin vuonna, mutta kuinkas ollakaan....

Siinähän se olikin - nenäni edessä! Tarrasin jalkaan kiinni kuin peto saaliiseen. Raahasin sitä, hiekkoja ja palloja kainalossani etsien ostoskoria. Tälläsin tavarat koriin ja ihailin saalistani silmät loistaen. Sitten aloin murehtimaan sitä, että miten jaksan kantaa kaiken sen kauempana olevalle pysäkille. Meinasin jättää hiekat pois mutten raaskinut. Vaivaisiin sormiini sattui, kun raahasin koria mukanani kirpparilla. En uskaltanut jättää sitä minnekään jemmaan, koska pelkäsin aarteideni lähtevän jonkun muun matkaan. Hölmö minä!


Joulukuusi oli minulle aivan ehdoton juttu aina ennen. Lapsuudessani kuusi oli kai tärkein asia joulussa. Sen koristeleminen oli ihanaa ja se toi parhaiten joulutunnelman. Kun muutin pois kotoa niin mieheni ja minä hankimme joka ikinen joulu kuusen - nimenomaan aidon sellaisen. Kun erosimme niin sen jälkeen en enää kuusta hankkinut. Koti ei ollut enää samanlainen koti eikä joulu samanlainen joulu.

Viime joulun alla minulle tuli vihdoinkin sellainen tunne, että haluan hankkia kuusen - ihan itseäni varten. En saanut kuitenkaan toteuttua suunnitelmaani, koska aloin haalimaan tarvikkeita liian myöhään. En viitsinyt rampata kaikkia kauppoja läpi ruuhkissa etsien sitä valurautaista kuusenjalkaa, kynttilöitä yms. Nyt olen ajoissa liikkeellä ja uskoisin, että tänä jouluna minulla on ihan oikea joulu - kuusineen kaikkineen.