Kasa kaikkea

Eilen oli tosi nätti päivä ja hyppäsin siksi fillarin päälle. Suuntasin Sepänaukion kirpparille ja sieltä minun oli tarkoitus jatkaa matkaa jonnekin päin. Kirpparilta mukaani tarttui keitin ja siksi jouduin palaamaan kotiin. Nakkasin keittimen eteisen lattialle ja lähdin matkaan uudestaan.

Aina pyöräillessäni minulla on mukana tarakkaan kiinnitettävä laukku. Sinne mahtuu hirvittävät määrät tavaraa. Se tuli taas kerran todistettua. Kun lähdin pyöräilemään niin mitään en aikonut reissullani ostaa, mutta mutta..

Eksyin kuitenkin Etolaan ja siellä jumituin SINI-tuotteiden luokse. Mieleeni tuli se, kun pari viikkoa sitten pesin lattioita vanhanaikaisella systeemillä eli konttailin pitkin huoneita luuttu kädessä. Siitä seurasi se, että polveni olivat kuin tulessa ja istuskelin illan jääpalapussi polvien välissä. Pari seuravaa päivää polvet olivat kipeät ja jäykät. Ystäväni ihmettelivät miten ihmeessä joku vielä tänä päivänä luuttuaa lattioita kontaten. Selitin heille, että uskoin saavani sillä tavalla nurkat ja listojen päälliset paremmin puhtaaksi. Höh, nauramaan alkoivat. Eivät muuten naura enää. Siirryin nimittäin kertalaakista tälle vuosituhannelle:



Minulla on ennestään sarjan siivousvälinevarsi ja iso monitoimimoppi. Kyllä nyt kelpaa siivota eivätkä polvetkaan kipeydy.

Etolan jälkeen kävin Prisman kahvilassa nauttimassa kahvin ja aivan huippuihanan vadelmaleivoksen. Se meinasi tosiaankin viedä kielen mennessään. Suosittelen!

Sitten meninkin Prismaan katsomaan Novitan lankoja. En yleensä tykkää Novitan langoista, sillä ne ovat minusta jotenkin tylsiä. Hyvänlaatuisia ne toki ovat - sitä en voi kieltää. Uusi Puro-lanka alkoi kiinnostamaan minua heti, kun näin siitä kuvan Pamin blogissa. Kuvan perusteella se näytti erehdyttävästi Noro Kureyonilta, jota sain kerran ystävältäni. Norossa minua ärsytti sen epätasaisuus. En saanut koskaan neulottua siitä mitään mieleistäni.

(Tiedetään, tiedetään,.. minua on vaikea miellyttää! Olen kyllä saanut kuulla tuon useammankin kerran elämässäni.)

Puro-lanka oli livenä vieläkin ihanampaa kuin kuvissa. Kolme sävyä oli loppunut hyllystä kokonaan ja muitakin oli tosi vähän jäljellä. Pari naista hiplaili lankoja kiinnostuneena ja ajattelin, että mikäli haluaisin ostaa lankaa niin se piti tehdä heti. Loikin vauhdilla hakemaan ostoskoria ja kurvasin takaisin lankahyllylle. Naiset olivat syventyneet tutkimaan lankojen vyötteitä. Minä tungin käsivarteni heidän välistään hyllylle ja aloin tiputtelemaan keriä koriini. Heille jäi enää jämät sinne hyllyyn. Hihkuin mielessäni "Jes Jes Jes!" ja lähdin rinta rottingilla kävelemään kassalle. Oli ihan voittaja olo! =D



Viivyin reissussa kuusi tuntia ja sinä aikana ehdin tuhlata melkoisen summan rahaa. En ollut lähtenyt ostamaan mitään ja niin vain kassini oli ääriään myöten täynnä tavaraa. Kotiin tultuani tyhjensin kassini lattialle ja istuin katselemaan sitä tavaran paljoutta. Ensin kadutti osa ostoksista, mutta syötyäni kassista löytyneet mansikat en katunut enää mitään - en mitään.



Tai no.. Ehkä kaduin hieman sitä etten osannut syödä mansikoita hillityn tyylikkäästi niin kuin moni muu. Läsäytin nimittäin koko litran ruokalautaselle ja sekaan vielä vaniljajäätelöä. Siitä sitten pistin menemään ruokalusikalla.

Se oli kallis, mutta ihana vapaapäivä!

ps.kirjoitetaanko lankojen nimet isolla vai pienellä?