CLICK HERE FOR BLOGGER TEMPLATES AND MYSPACE LAYOUTS »

tiistai 28. heinäkuuta 2009

Olen nähnyt..

Media kertoi blogissaan asioita, joita hän on nähnyt. Luin runotyylisen listan toissapäivänä ja vaivuin sen myötä pikku hiljaa omiin ajatuksiini yhä syvemmälle ja syvemmälle.. Lopulta itkin. Eilen päätin tehdä oman listani ja menin ensin poimimaan linkin Median sivuilta. Luin taas Median listan. Upposin kohta kohdalta syvemmälle ajatuksiini... kunnes taas itkin. Oma listani jäi tekemättä.

Osa itkustani johtui tuskasta. Mieleeni palautui asioita, joita en jaksaisi enää muistaa. Olen nähnyt paljon pahaa, ihan liikaa pahaa,..
Osa itkustani johtui helpotuksesta. Muistin jälleen kerran miten paljon olen kokenut ja nähnyt elämäni aikana. Olin helpottunut ettei minun tarvitse enää palata entisiin aikoihin. Se kaikki on takana päin. Se on siellä eikä voi palata enää elämääni!

Eivät kaikki muistamani asiat ole pahoja - eivät todellakaan!
Elämässäni on ollut suunnattomasti iloisia hetkiä, onnellisia aikoja. Niistä olen osannut onneksi ottaa ilon irti ja saanut niistä voimaa tulevien koitosten varalle. Niitä hyviä jaksoja mietiskelisin mielelläni useinkin mutten tee sitä aivan tietoisesti. Hyvissä jaksoissakin oli nimittäin pahan lonkerot sisällä. Ne lonkerot nykivät minua koko ajan pois - jonnekin pois..

Jouduin käymään koko elämäni läpi kaksivuotisen psykoterapian aikana. Jälkeenpäin en sano enää, että jouduin käymään vaan sain käydä sen läpi. Terapian jälkeen askeleeni ovat olleet suunnattoman paljon kevyemmät. En ole enää kantanut menneisyyden taakkoja mukanani. Välillä ne ovat yrittäneet takertua minuun uudestaan, mutta olen ravistanut ne pois kimpustani.

Olen nähnyt paljon.
Tulen näkemään paljon.

Otan jokaisen hetken, jokaisen päivän vastaan rohkeasti - ilman pelkoa.

Elämä, ota kiinni minusta.
Pyöritä ja kieritä.
Heittele ja ravista.
Minä kyllä kestän.
Minä kyllä kestän..

6 kommenttia:

Papu kirjoitti...

Elämä kantaa, kun myö suostutaan sen virran vietäväksi, eikä koeteta tapella niin kovasti vastaan, näin mie ajattelen. Asioiden selvittely ja läpikäyminen on todella tähdellistä ja todellakin keventää töppösiä. Ja itku puhdistaa. Kevyempää loppuviikkoa puhdistuksen jälkeen <3

Hannele mummu kirjoitti...

Elämä sisältää paljon, eri kausina otamme asiat eri lailla. Jos ei ole saanut turvallista pokjaa, kestää vähemmän. Joskus oppii lisääkin ja sen on jotenkin sitä hyvää elämää.

Media kirjoitti...

Meillä on todellakin paljon yhteisiä kokemuksia. Minä en ole tarvinnut ammattiauttajaa, mutta
muuten tunteemme ja ajatuksemme kohtaavat täysin.

Minullakin paha ja hyvä kulkevat käsikädessä, ovat aina kulkeneet. Se, joka tekee pahaa voi myös olla sellainen ihminen, joka on hyvä mutta jolle on tehty niin paljon pahaa, että paha ottaa hänessäkin joskus vallan. Sellaista pahaa ja hyvää olen esimerkiksi kohdannut.

Kaikkea hyvää sinulle!

Anu kirjoitti...

Papu - Kyllä elämä tosiaan kantaa - niin kauan kuin kantaa.
Ei oloni ollut surullinen kuin tuon hetken. Olen tunneihminen ja toisinaan itku tulee aika yllättävissäkin paikoissa.

Hannele mummu - Tuo on totta, että eri kausina asiat tulee otettua erilailla. Jälkeenpäin ajateltuna monet asiat on tullut otettua aivan liian vakavasti - toiset taas turhan kevyesti. Ihminen muuttuu ja maailma muuttuu..
Minulta puuttui se turvallinen pohja mille olisin rakentanut elämäni. Yllättävän hyvin olen kuitenkin selvinnyt. =)

Media - Juutuin blogiisi heti, kun siellä ensimmäisen kerran kävin. Jotkut kirjoituksesi ovat todella syvällisiä. Monien jälkeen jään mietiskelemään asioita pitkäksi aikaa. Annat minulle uusia näkökulmia asioihin.
Hyvä ja paha kulkevat todella usein käsikädessä. Minä olen esim. seurustellut vuosikausia narsistista persoonallisuushäiriötä sairastavan kanssa. Sellainen ihminen on monien mielestä läpeensä paha. Ei se ole totta! Minä näin narsistin kaksi eri puolta - hyvän ja pahan. Oli raskasta katsoa ihmisen taistelua itsensä kanssa. Väsyin siinä suhteessa henkisesti todella pahasti. Koskaan en kuitenkaan ole syyttänyt miestä siitä. Otin vain opikseni.

Abana kirjoitti...

Haleja sinulle.

Narsisteille toivon kaikkea hyvää, ja sitä, että pysyvät minusta riittävän kaukana.

Anu kirjoitti...

Abana - Narsisteihin kannattaa pitää tietynlaista etäisyyttä. Mikäli lähtee heidän pyöritykseensä niin huonosti käy...
Minä selvisin lopulta kaikesta enkä voi muuta kuin nauttia tilanteesta. Olen hemmetin onnellinen ihminen! =)

Kävijöitä 4.3.2010 alkaen