Olin kouluaikana ihan toivoton tapaus matematiikassa. En oppinut millään mitään kaavoja. Muistan kuinka taistelin mm. prosenttilaskujen kanssa ja veljeni yritti auttaa minua niissä. Hän neuvoi erilaiset kaavat kuin opettajani ja ne menivät minulla niin sanotusti jakeluun. Opettaja huomasi kuitenkin, että käytin eri kaavoja ja jouduin luopumaan niistä. Lopputulos oli se etten osaa tänä päivänäkään prosenttilaskuja. Siitäkin huolimatta olen keplotellut myyntityössä koko aikuisikäni. =)
Olen uskonut näihin päiviin saakka, että ihan peruslaskutoimitukset ovat minulla hanskassa. Joopa joo..
Eilen ostin Saarioisen valmiiksi maustettuja fileepihvejä. Katsoin kaupassa, että pakkauksessa on sopivasti neljä filettä joten saisin niistä ruokaa pariksi päiväksi.
Tänään päätin sitten paistaa fileet. Ladoin niitä kuumalle pannulle; ensimmäinen, toinen, kolmas ja neljäs. Siellä ne olivat pannussa ja voisin nakata pakkauksen roskikseen. HÖH! Siellähän olikin vielä jotakin..
Laskin pannussa olevat fileet uudestaan ja katsoin sitten yhtä isoa filettä paketissa. No, kai niitä sitten on neljä. Paras pyytää veljeltä apua yhteenlaskussa, kun seuraavan kerran tavataan.
Fileet saivat lautasella seurakseen perunoita, salaattia ja aika mielenkiintoista salaattikastiketta. Kastikkeessa oli melko tömäkkä jälkipotku!
"RÖYH!"
Anteeks!
sunnuntai 12. heinäkuuta 2009
Yksi, kaksi, kolme,..
Lähettänyt Anu klo 14.02
Tunnisteet: höpöttelyä
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
8 kommenttia:
Herkullinen postaus, tääl o perunat kiehumas ja näläkä on :D Röyhtäystä sanotaan kiinalaiseksi kiitokseksi, en tiedä pitääkö paikkaansa, mutta voidaan ainakin ajatella niin :D Siula on ihan loistava matikkapää ;)
Ompa sinulla ollut herkullinen ateria - NAM! <3
:D En mäkään mikään matikkanero oo ikinä ollut, että jos noita sanotaan olevan neljä, niin kai se on pakko sit uskoa siihen!
Yleensä noissa paketeissa on noin määrä, mutta tuossa ei ole "n." edessä, joten neljähän niitä pitäisi olla! :-) Ja paketin päällystä on aina uskottava, nih!!
Mitäs se kun oli noin päin...ettei liian vähän. Joskus sellanen tilanne aiheuttanu ongelmia...
Papu - Juu, veli ja lukemattomat työkaverit voisivat tulla todistajaksi matikkaneroudelleni! Hih hih hih...
Muistan myös kuulleeni, että jossakin maassa röyhtäisy ruuan jälkeen on vähän niin kuin kiitos ja hyväntavan mukaista. Lieneekö sitten totta - enpä tiedä...
Nia - No kyllähän se ihan hyvää oli. Huomiseksi ei taida jäädä yhtään ainoata filettä. Ihan hirvee syöppö olen, kun sille päälle satun!
Minja - Kait meidän on lähdettävä jollekin matikan preppauskurssille ihan porukalla. ;)
Pami - Kyllähän se on painettua sanaa uskominen. =)
Minde - Älä muuta sano!!! Ajatella jos olisin iskenyt pannuun kolme filettä eikä neljättä olis löytynytkään marinadin joukosta niin voiiii.... Olisin kyllä kävellyt samantien pannu kädessä lähikauppiaan puheille! Näin on! ;)
Mietityttää mihinkä on uskominen, taisi olla sinulle pieni yllätyslahja mukana,
Tia - Se yllärilahja tuli kyllä aivan oikealle henkilölle! PMS-oireet iskivät nimittäin tänään päälle voimalla. Näinä päivinä olen äreä ja alakuloinen yhtä aikaa. Sen lisäksi ruokahaluni ovat hirvittävät! Nyt onkin aika kieriä pallona sängyn viereen ja siitä punnerran itseni sänkyyn. Toivottavasti sälepohja kestää painoni. ;)
Lähetä kommentti