Eilen illalla olin todella huolissani siitä, kun kuuseni ei imaissut tippaakaan vettä. Odottelin monta tuntia, mutta ei... Tulin siihen tulokseen, että jalasta pitää sahata kiekko pois uuden imupinnan aikaansaamiseksi.
Vaan mistäpä minä olisin saanut kymmenen aikaan illalla sahan! Tiedän, että parikin naapurin miestä olisi auttanut minua mielellään vaikka olisi aamuyö, mutta siihen vaihtoehtoon en todellakaan turvautunut.
Löysin kuitenkin kaapistani rautasahan. Tiesin ettei se olisi paras mahdollinen työkalu puuhassa, mutta päätin ryhtyä hommiin sillä olihan kuusen hyvinvoinnin eteen tehtävä kaikki mitä pystyi!!!
Kuusi pötkölleen lattialle ja sahaamaan. *Nirsk, Nirsk, Nirsk..*
Homma eteni hitaasti, mutta eteni kuitenkin. *RÄTS!* Terä katkesi. Suustani meinasi päästä kirosanoja, mutta sain muutettua ne pelkäksi huokaukseksi. Jatkoin hommaa sitkeästi pelkällä puolikkaalla sahanterällä. *Nirsk, Nirsk..*
*RÄTS!* Puolikas sahanterä katkesi. Arvatkaapas annoinko periksi..!?!? No en todellakaan!!! En ole mikään luovuttajatyyppi. Urheasti jatkoin homman loppuun. Laitoin kuusen uudestaan jalkaan ja siivosin sotkut.
Aamulla totesin, että olin tehnyt turhan homman sillä kuusi ei ollut huolinut vettä yönkään aikana. Koristelin kuusen ja siitä tuli oikein nätti. Olen ihaillut sitä koko päivän.
Iltapäivällä se on siemaissut vähän vettäkin. Koristeet taisivat piristää sitäkin. =)
Kohta lähden käymään hautausmaalla. Tänään peräti kaksi ystävääni on soittanut ja kysynyt haluanko kyydin sinne. Vaikka vietänkin jouluni yksin niin en ole kuitenkaan yksinäinen. =)
keskiviikko 24. joulukuuta 2008
Joulupuu on rakennettu...
Lähettänyt Anu klo 17.52
Tunnisteet: höpöttelyä
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
8 kommenttia:
Todella nätti ja sievä kuusi sinulla :)
Mukavaa Joulun jatkoa.
Hieno! ja nätti tuo kuusenjalkakin! sisulla selviää =)
Sukoter - Kiitokset. Se on todellakin sievä. Tykkään tuollaisesta vanhanaikaisesta koristelutavasta vaikka kaupat pursuavatkin kaikenlaisia erikoisia koristeita.
-A- - Kukaan ei uskalla moittia kuustani rumaksi, koska olen kehua retostellut sitä jo pitkään. ;)
Tuon jalan ostin syksyllä kirpparilta. Tukeva ja nätti.
Helppoa se sahaaminen olisi ollut rautasahallakin ellen olisi tyhmyyttäni katkaissut terää. Väänsin sitä sillai hölmösti. =(
Hihih, sä olet niin ihana! :D Rautasaha näyttää olevan viimeistään nyt menneen talven lumia, mutta kuusi ainakin on komea kuin mikä! :D
Hyvältä näyttää! Meillä pikkusällit laitto kuusen ite jalkaan, sahas ja muuta. Vaan olipa sitten jäänyt vähän huonosti ja kaatu omia aikojaan...ja vettä oli tietysti piripintaan, ja kaikki lattialle. Laitettiin sitten vielä narulla verhotankoon kiinni. Pysyy, tai vetää verhotkin mukanaan;) Eikä ole juoppo tämäkään kuusi.
Marika - Miten niin ihana..?
Joo. Sahanterä on mennyttä. Tuntui siltä kuin olisin nihrannut kynsiviilalla puolet jalasta. =D
Kuusi on koristeltu samalla tyylillä kuin teilläkin. Vanhanajan punos ja pallot on minusta ihania. Joulukuusi on muuten ainoa paikka jossa tykkään kullan väristä.
Minde - Ai jai, kävipäs köppäsesti teillä. Onneks ei tainnut tulla sen kummempaa vahinkoa kuin vedet lattialla. Minun kuuseni on alkanut ryyppäämään ihan urakalla. =D
No siten niin ihana! Periksiantamaton nainen, joka ei muiden apua tarvitse, vaan nirhaa joulukuusenkin poikki vaikka kolmella rautasahan palalla :D
Marika - Työpaikoissani minua on moitittu aina siitä, että sanon usein: "Ei tarvii auttaa.". Minulla on hirvittävän korkea kynnys pyytää muilta apua. Teen tosi raskaitakin hommia itse ettei minun vaan tarvitse vaivata ketään.
Lähetä kommentti