Lanka, suuhun, lanka, suuhun, lanka, suuhun,...
Miksi, voi miksi en voinut ostaa jotain pahoja ulkolaisia karkkeja? Miksi en ostanut vaikkapa sellaisia tummia suklaakarkkeja joiden sisällä on jotain liköörin tapaista litkua? Niistä en tykkää yhtään.
Miksi ihmeessä suklaaholisti ostaa herkkusuklaata kuuseen ripustettavaksi..?
Hyvä kysymys - todella hyvä kysymys...
Lankoja kiinnittäessäni söin jo ison kasan karkkeja. Saas nähdä montako karkkia lopulta päätyy kuuseen?! Mikäli niitä päätyy kuusen oksille niin mitenkähän kauan ne saavat roikkua siellä!? Ehkä teenkin niin kuin minä ja sisarukseni aikoinaan eli syön karkit oksilta ja tungen paperin sisään jotain muuta paperia. Kauniitahan ne ovat sillä tavallakin. =D
kirjoitti: Anu 42v ;)
lauantai 20. joulukuuta 2008
Kiusaus!
Lähettänyt Anu klo 19.19
Tunnisteet: höpöttelyä
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kävijöitä 4.3.2010 alkaen
4 kommenttia:
Hyvä Anu 42vee.
Elämä on. :D :D
Nautinnollista loppuviikonloppua. :)
Ennen kuin luin tuon tekstisi loppuun, ajattelin ehdottaa jotain puunpalasta sisään niinhän ennen aikaan oli niissä litteissä "kuusenkarkeissa" eikä mitään karkkia.
Montaks söit ;-)
=) tottahan ne täytyy syödä, etteivät pilaannu =)
Sukoter - Elämä on nautintoja, kiusauksia ja paljon paljon muutakin. =)
Tia - Vai että puupalikoita. En lähde sille linjalle. Karkkien viehätys on juuri se, että niitä saa pihistää silloin tällöin kuusesta.
Kyllähän niitä aika monta meni eilen masuun, mutta onneksi niitä jäi vielä jäljellekin.
-A- - Juuri sitähän minäkin ajattelin. Vanha suklaa on pahaa. Yök! ;)
Lähetä kommentti